Ukrainan Suomen-suurlähettilään Olga Dibrovan mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi toimia nyt. Laajetessaan Ukrainan konflikti heijastuisi laajalti Eurooppaan, mukaan lukien Suomeen.
Olga Dibrovan mukaan Ukraina on vaatinut Venäjältä virallista selitystä siitä, mitä valtaisat joukot sotakalustoa tekevät Ukrainan rajan toisella puolen. Selitystä ei ole kuulunut.
– Venäjä kieltäytyi tarjoamasta selitystä. Se herättää kysymyksen siitä, mikä on todellinen tarkoitus ja onko taustalla jokin piilotettu agenda, neljä kuukautta Helsingissä asunut, Turkin pääkaupungista Ankarasta pohjoiseen siirtynyt Dibrova kertoo.
Lue myös: Venäjän ja Naton sanailu Ukrainasta kiihtyy: "Venäjä ei voi enää yllättää ketään"
Kaatuneiden määrä kasvussa
Venäjä on viime viikkoina keskittänyt sotajoukkojaan Ukrainan rajoille ja Krimin niemimaalle, mikä on aiheuttanut kiihtyneen sanasodan Venäjän ja lännen välille ja huolen Itä-Ukrainan sodan eskaloitumisesta, ja mahdollisesta laajenemisesta.
Venäläisjoukkoja ei ole keskitetty näin sitten Krimin laittoman miehityksen vuonna 2014, jolloin lyötiin Ukrainan sodan ensitahdit. Venäjä miehitti Krimin niemimaan helmikuussa 2014.
Seitsemässä vuodessa lähes 13 000 ihmistä on menettänyt henkensä sodan vuoksi. Koko vuoden 2020 aikana ukrainalaissotilaita kuoli sodassa 50. Nyt pelkästään alkuvuoden aikana 29 ukrainalaista sotilasta on kaatunut ja yli 80 loukkaantunut. Miten todennäköisenä suurlähettiläs pitää sodan leimahtamista rajummiksi väkivaltaisuuksiksi?
– Kiinnostava kysymys. Jos minulta olisi kysytty samaa ennen vuotta 2014, olisin ukrainalaisten enemmistön kanssa vastannut ei, en usko sellaiseen. Mutta kun nyt seitsemän vuoden jälkeen esitetään sama kysymys, sanon että kyllä, kaikki on mahdollista, Dibrova vastaa.
Ukraina on nyt paremmin valmistautunut kuin 2014
Dibrova painottaa, että Ukraina pyrkii rauhaan ja on valmis käyttämään kaikki poliittisen diplomatian keinot.
– Ukraina ei halua sotaa, mutta olemme valmistautuneita taistelemaan. Tällä kertaa meitä ei yllätetä.
Dibrov nostaa esiin sen, miten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi viime viikolla vieraili rintamalla Itä-Ukrainassa.
– Sotilaat ovat hyvin valmistautuneita, ja puolustuskykymme on merkittävästi parantunut viime vuosina. Sotilasvoimamme on valmiina, Dibrova kuvaa.
Lue lisää: Venäjän ja Naton sanailu Ukrainasta kiihtyy: "Venäjä ei voi enää yllättää ketään"
Suomikin voi kysyä, olemmeko me seuraavia
Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi tiistaina lännen pyrkivän luomaan Ukrainasta tieten tahtoen "ruutitynnyrin" muun muassa toimittamalla maalle aseita. Venäjä myös julkaisi kuvaa 15 sotalaivastaan, jotka matkaavat Don-jokea pitkin kohti Mustaamerta. Aiemmin Yhdysvallat on kertonut kahden aluksensa suuntaavan samalle alueelle.
Suurlähettiläs Dibrova pitää selvänä sitä, että uhitteluun tulee vastata.
– Jos kansainvälinen yhteisö ei vastaa kunnolla sotilaalliseen uhitteluun, sitä ei tulla pysäyttämään. Jokainen maa Suomi mukaan lukien voi kysyä, olemmeko me seuraavia, ja mitä tapahtuu minun maalleni, Dibrova pohtii.
Lue myös: Venäjältä jälleen tiukkanainen lausunto: Moskova on valmis tukemaan Itä-Ukrainan kapinallisia
"Tämä on Ukrainan hätähuuto ja erittäin kiusallista Natolle": Suomalaisasiantuntija ei usko Naton kiirehtivän Ukrainan avuksi
Ukrainan tilanteesta lisää Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa tiistaina 13.4. MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa.