Ukraina pystyy tällä hetkellä vastaamaan Venäjän viikko sitten aloittamaan laajaan hyökkäykseen Harkovan alueelle, sanoo sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Käihkön mukaan Venäjä pyrkii aiheuttamaan Ukrainalle mahdollisimman paljon ongelmia ja pakottamaan Ukrainan reagoimaan hyökkäyksiin. Venäjän hyökkäys pahentaa Ukrainan miehistöpulaa entisestään, sillä Ukraina on joutunut siirtämään joukkoja Harkovan alueelle.
– Ukrainan jo ohuet rintamat muuttuvat muualla vielä ohuemmiksi, ja Venäjän läpimurtojen mahdollisuus kasvaa, Käihkö sanoo.
Venäjän oman ilmoituksen mukaan se on onnistunut valtaamaan viikon aikana 12 asutuskeskusta. Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov kertoi tänään, että alueelta on evakuoitu lähes 10 000 ihmistä.
Uutistoimisto AFP on laskenut ajatushautomo ISW:n tietojen perusteella, että Venäjä on vallannut viikon aikana Ukrainan alueita noin 280 neliökilometriä. Kyseessä on laajin Venäjän viikon aikana valtaama maa-alue puoleentoista vuoteen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi perjantaina Kiinan-vierailullaan, että Venäjän tarkoituksena ei ole vallata Harkovaa vaan ainoastaan luoda suoja-alue Venäjän rajaseudun suojelemiseksi. Venäjä perustelee suojavyöhykkeen tarvetta muun muassa sillä, että Ukraina on tehnyt hyökkäyksiä rajan yli Venäjälle Belgorodin kaupungin alueelle. Käihkön mukaan lausunnolle ovat syynä Venäjän sisäpoliittiset paineet.
– Ukraina hyökkää sen takia, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Jos Ukraina yrittää laajentaa sotaa Venäjän puolelle, syy on se, että Ukraina yrittää päättää sodan, Käihkö sanoo.
Oma maa ensin
Käihkön mukaan tilanne on heikko Ukrainan kannalta, mutta meillä ei ole tiedossa, kuinka heikko se todellisuudessa on.
– Kun rintamatilannetta katsottiin viime kesänä joka päivä, nyt Ukrainan tilanteen paraneminen lasketaan luultavasti vuosissa, Käihkö sanoo.
Käihkö arvioi, että Ukrainaa hyödyttäisi paitsi sotilaallinen vahvistuminen, myös Venäjän talouden heikkeneminen. Lännen asettamien pakotteiden vaikutus on kuitenkin ollut verkkainen.
Sotilaallinen vahvistuminen edellyttäisi tukijoilta sotateollisuuden saamista parempaan kuntoon. Toinen vaihtoehto on ottaa itse enemmän riskejä ja antaa Ukrainalle omien puolustusvoimien käytössä olevaa materiaalia.
Käihkön mukaan Venäjän uhka on kuitenkin saanut osan Euroopan maista keskittymään omaan varusteluunsa Ukrainan tukemisen sijaan, mistä Nato on kritisoinut Eurooppaa.
Yhdysvalloissakin Ukrainan tukeminen on vastatuulessa. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi yli 60 miljardin aseapupaketin Ukrainalle huhtikuun lopulla. Pakettia edelsi pitkä, Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan liittynyt poliittinen vääntö, kun paketti jumitti kongressissa kuukausia maahanmuuttolakien tiukennuksiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.
– Apupaketin läpi saaminen oli vaikeaa jo viimeksi. Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että Yhdysvallat ei enää tue Ukrainaa kuten aiemmin tai tuki vähenee merkittävästi. Päävastuu tukemisesta siirtyy silloin Euroopalle, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan sekään, että Joe Biden valittaisiin uudelleen presidentiksi, ei takaa Yhdysvaltojen aseavun jatkumista. Hänen mukaansa muun muassa Euroopalla on vastuunsa sodan lopputuloksesta, sillä Eurooppa on kannustanut Ukrainaa jatkamaan sotaa.
– Hokemaa "Yhdysvalloilla on kapasiteettia mutta ei välttämättä poliittista tahtoa, Euroopalla on poliittista tahtoa mutta ei välttämättä kapasiteettia" on kyseenalaistettu yhä enemmän esimerkiksi Naton ja Yhdysvaltain taholta, Käihkö sanoo.
– Se on osin aiheellistakin.
Huomio Venäjän ilmastrategiaan
AFP:n mukaan sodan alkamisen jälkeen Venäjä on vallannut runsaat 65 000 neliökilometriä alueita Ukrainasta. Tämä on noin 12 prosenttia koko Ukrainan maa-alasta lukuun ottamatta Krimin niemimaata, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014.
Ukraina on ilmoittanut tavoitteekseen palauttaa vuoden 1991 rajat. Käihkön mukaan tavoite ei ole millään muotoa realistinen tässä sotatilanteessa.
Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lausunnot ovat muuttuneet sodan aikana. Zelenskyi sanoi AFP:lle tuoreessa haastattelussa, että Ukrainan asevoimat tarvitsisi lisää väkeä, jotta joukkojen moraalia saataisiin vahvistettua. AFP:n mukaan myöntö on Zelenskyin kohdalla harvinainen.
Tänään Ukrainassa voimaan tullut liikekannallepanoa koskeva laki, joka laskee rintamakutsujen ikärajaa 27 vuodesta 25 vuoteen, ei tuo Ukrainalle nopeaa apua.
Käihkön mukaan Venäjän ilmastrategia ansaitsee enemmän huomiota. Venäjä on pystynyt heikentämään entisestään Ukrainan ilmatorjuntaa ja operoimaan lennokeilla jopa kymmeniä kilometrejä rintamien takana.
– Toinen puoli tässä ovat hyökkäykset energiantuotantolaitoksiin. Jos hyökkäykset jatkuvat, ja miksi eivät jatkuisi, joudumme kysymään, mikä Ukrainan yhteiskunnan, talouden ja sotateollisuuden kyky tulee olemaan.
Zelenskyi sanoi AFP:n haastattelussa, että maa tarvitsisi 120–130 nykyaikaista lentokonetta, jotta se voisi puolustaa ilmatilaa kolmeasataa venäläiskonetta vastaan.
– Näitä hävittäjiä ei ole tulossa, Käihkö sanoo.