Ilmalassa sijaitseva entinen Hartwall-areena eli Helsinki Halli halutaan pois Vladimir Putinille läheisten venäläisoligarkkien käsistä. Siirto voi edellyttää väliintuloa Helsingin kaupungilta.
LUE MYÖS: Teemu Selänne kertoi Valavuori Livessä innostaan töihin Jokereissa – löytänyt porukan, joka on valmis ostamaan entisen Hartwall Arenan
Helsingin Ilmalassa sijaitsevan areenan toiminta on ollut koko kevään rampautunut Ukrainan sodan seurauksena. Pääkäyttäjä Jokerit keskeytti ensin kautensa itäisessä kiekkoliigassa KHL:ssä, ja pakotteiden myötä muutkin tapahtumajärjestäjät kaikkosivat hallista.
Aiemmin Hartwall-areenana tunnetun Helsinki Halli Oy:n kaksi suurinta omistajaa Roman Rotenberg ja Gennadi Timtshenko ovat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joihin on kohdistettu pakotteita Ukrainan sodan vuoksi.
Rotenberg on toistaiseksi vain Yhdysvaltojen pakotelistalla, mutta Timtshenko on joutunut myös EU:n pakotteiden kohteeksi. Kummallakin heistä on myös Suomen kansalaisuus.
MTV Urheilun saamien tietojen mukaan Suomen hallitus ja useamman ministeriön virkamiehiä on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa yrittänyt viime päivinä kuumeisesti selvittää, miten halliyhtiö saataisiin takaisin suomalaisiin käsiin Putinin avulla rikastuneilta venäläisoligarkeilta.
Pääkaupunkiseudun yhden merkittävimmän tapahtumapaikan tilanne on Suomelle kiusallinen niin symbolisesti kuin strategisesti. Areena seisoo päärautatien vieressä keskeisellä paikalla Helsingissä.
Halliasiasta on kokoustettu MTV Urheilun tietojen mukaan tällä viikolla useita kertoja. Asia on nostettu prioriteetiksi myös ylimmässä valtiojohdossa, ja kokouksissa on istunut myös pääministeri Sanna Marin.
Toistaiseksi yksiselitteistä ratkaisua tilanteelle ei ole kuitenkaan löytynyt.
Pakkolunastukseen?
Entisen Hartwall-areenan sijainti on myös strategisesti merkittävä.
Pakotteet estävät Timtshenkon ja mahdollisesti myös Rotenbergin osuuksien ostamisen perinteisillä osakekaupoilla. Epäselvyyttä on siitäkin, voisiko kauppa tapahtua edes myyjien suostumuksella, vaikka kauppasummat siirrettäisiin myyjien ulottumattomiin niin sanotulle jäädytetylle tilille.
Tässä tilanteessa vaikuttaa lisäksi epätodennäköiseltä, että oligarkit suostuisivat vapaaehtoisesti luopumaan omistuksistaan areenassa.
Kuten Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla, Timtshenkon 22,5 prosentin osuus Helsinki Halli Oy:stä on Ulosottolaitoksen takavarikoima.
Perinteisen osakekaupan sijaan Timtshenkon ja Rotenbergin samansuuruiset omistukset ja siten halliyhtiön päätäntävallan voisi saada haltuunsa pakkolunastuksella, joka ei ole rinnastettavissa kaupankäyntiin.
Käytännössä lunastuksesta vastaisi Helsingin kaupunki.
Tämänhetkisen yleisen käsityksen mukaan pakkolunastus tulee mahdolliseksi ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiö ei huolehdi velvoitteistaan, kuten maavuokrastaan ja veroistaan. Toistaiseksi Helsinki Halli Oy on MTV Urheilun tietojen mukaan kuitenkin hoitanut kaikki maksunsa ajallaan.
Turun yliopiston kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkänen väläyttää kuitenkin myös toista mahdollista perustetta venäläisoligarkkien osakkeiden pakkolunastukselle.
– Lunastaminenhan on kaupungille mahdollisuus päästä päättämään maankäytöstä tietyllä alueella. Silloin ne perusteet lunastamiseen pitää liittyä siihen, että kaupunki haluaisi kehittää jotenkin sitä maankäyttöä. Tällainen peruste voisi olla sen takaaminen, että halli ja alue toimivat siinä tarkoituksessa, joka niille on alun perin määritetty, Häkkänen pohtii.
Helsinki Hallin toiminta on pakotteiden vuoksi ajettu täysin alas, eikä edes helsinkiläiselle juniorikiekkoilulle tärkeän harjoitushallin käyttö ole tällä hetkellä mahdollista. On siis perusteltua sanoa, että areena ei tällä hetkellä pysty toimimaan sille tehdyn vuokrasopimuksen mukaisessa tarkoituksessa.
Ilmalan areena sijaitsee arvokkaalla Helsingin kaupungin vuokratontilla. Vuonna 1995 tehty vuokrasopimus päättyy vuonna 2045.
"Ne varat ikään kuin jäädytettäisiin"
Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Jari Elorannan mukaan on selvää, että Helsingin kaupunki yrittää lunastaa Timtshenkon ja Rotenbergin osuudet itselleen, minkä jälkeen se voisi kaupata ne edelleen, mahdollisesti suomalaiselle ostajaehdokkaalle.
– On ihan selvää, että näin on nyt pakko edetä. Pakotteet eivät ole lähdössä mihinkään, ja pakotteiden kohteina olevat ihmiset ovat sitä vielä vuosia tästä eteenpäin, Eloranta sanoo.
Kaupunki pystyisi neuvottelemaan kaupoista jo ennakoivasti uusien ostajaehdokkaiden kanssa, jolloin kymmenien miljoonien eurojen suuruiseksi nousevat lunastuskorvaukset jäisivät julkisessa budjetissa hyvin lyhytaikaiseksi kulueräksi.
Häkkäsen mukaan kunnat ja kaupungit käyvät usein kauppaneuvotteluja etukäteen vielä lunastamattomista kohteista, kuten tontista, joista maanomistaja ei haluaisi luopua.
– Kaupunki pystyy pakkolunastusvallallaan näin ohjaamaan niitä kauppoja, mutta ei tätä hirveän julkisesti yleensä myönnetä, koska se on monien mielestä hieman hämärää touhua, Häkkänen sanoo.
Jos Helsingin kaupunki onnistuisi lunastamaan Timtshenkon ja Rotenbergin halliyhtiön osakkeet itselleen, se joutuisi siis maksamaan niistä markkinahintaisen lunastuskorvauksen. Kysymysmerkki on, mitä Yhdysvaltojen pakotteiden kohteena olevan Rotenbergin lunastuskorvaukselle tapahtuisi.
Rotenbergia ei löydy EU:n pakotelistalta, vaikka hänen perheensä läheiset suhteet presidentti Putiniin ovat hyvin yleisessä tiedossa.
– Ihan yhtä lailla hän on verkostoitunut Putinin lähipiiriin kuin Timtshenkokin. Ehkä EU:ssa on katsottu, että Roman on nuorempi toimija kuin isänsä Boris ja setänsä Arkadi, eikä ole niin kiinni päivänpolitiikassa, professori Eloranta sanoo.
Professori Häkkäsen arvion mukaan EU:n pakotelistalla olevan Timtshenkon lunastuskorvaus päätyisi takavarikon myötä Ulosottolaitokselle, joka luultavasti perustaisi korvaukselle oman tilin.
– Ne varat ikään kuin jäädytettäisiin, Häkkänen arvioi.
Pakotteista vastaava ulkoministeriö ja Helsingin kaupunki kieltäytyivät toistaiseksi kommentoimasta areenan pakkolunastamisen mahdollisuutta.
Rinnastettavissa Helsingin telakkaan
Tilanteeseen haetaan ratkaisua kaikkien kivien alta, mutta juridisesti pitävien perusteiden löytyminen venäläismiljardöörien osakkeiden omistusten siirrolle on osoittautunut hankalaksi.
Tilannetta mutkistaa EU:n asettamat pakotteet, jotka ovat jäsenmaita vahvasti sitovia.
Ilmalan areenan ohella ongelmallisessa asemassa Suomen ja Helsingin kannalta on kahden venäläisen liikemiehen Vladimir Kasjanenko ja Rishat Bagautdinov omistama Helsingin telakka.
Kasjanenkon ja Bagautdinovin nimiä ei löydy lännen pakoteluetteloista, mutta vahvat kytkökset ja tilaukset Venäjältä sekä telakan sijainti keskeisellä paikalla Helsingin Munkkisaaressa aiheuttavat päättäjille paineisen tilanteen.
– Kun katsotaan kansainvälispoliittista tilannetta, minun on vaikea nykytilanteen valossa nähdä, että venäläisomisteinen telakka voisi pidemmällä aikavälillä toimintaansa jatkaa nykyisellä paikallaan, pormestari Juhana Vartiainen kommentoi aiemmin Helsingin Sanomille.
MTV Urheilun tietojen mukaan kaupunginjohdon suhtautuminen Ilmalan areenaan on samankaltainen kuin Helsingin telakkaan.
– Helsingin kaupunki tarvitsee nyt erityisen painavan syyn, jonka takia näitä omistussuhteita ruvetaan laittamaan uusiksi. Tällaisilla askelilla yritetään saada hallia suomalaisiin käsiin. Se liittyy tietysti suoraan myös Jokerien tulevaan toimintaan ja paluupyrkimyksiin kotimaan SM-liigassa, Eloranta sanoo.
LUE MYÖS: Nyt puhuu Jari Kurri: Jokerit-omistaja vastaa saamaansa kritiikkiin – "Mitä pahaa minä olen tässä tehnyt?"
Jokerien omistajan Jari Kurrin mukaan seuran toiveena on siirtyä SM-liigaan kaudeksi 2023–2024 ja jatkaa pelaamista Ilmalassa. Muodollisesti Jokerien kotihallista pitäisi olla selvyys jo tämän vuoden lokakuussa liigalisenssiä varten.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Jokerit-omistaja Jari Kurri vastasi itseään koskevaan kriittiseen keskusteluun – "Mitä pahaa minä olen tässä tehnyt?"
Jääkiekkolegenda Teemu Selänne kertoi viime viikonloppuna Aleksi Valavuorelle olevansa osa areenan ostamisesta kiinnostunutta sijoittajaryhmää.
Hartwall-areena siirtyi venäläisoligarkkien omistukseen kesällä 2013, kun sen edellinen pääomistaja Harry Harkimo myi siitä osuutensa osana Jokerien KHL-siirtoa.
Nyt kun seikkailu on ohi ja Jokerit tavoittelee paluuta kotimaan sarjaan, sen kotipesän siivoamiseksi tarvitaan järeitä toimia Suomen ja Helsingin ylimmiltä päättäjiltä.