Venäläisopiskelijoiden määrä suomalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa on kasvanut.
– Meille on ollut aina luontevaa mennä rajan yli. Opiskelijoilla voi olla Kiteeltä Venäjälle heidän kotiinsa paljon lyhyempi matka kuin Kiteeltä on vaikka Helsinkiin, sanoo rehtori Sirpa Kostamo Kiteen lukiosta itärajan tuntumasta Pohjois-Karjalasta.
Venäläisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on kasvanut viime vuosina pikkuhiljaa.
Opetushallituksen tilastojen mukaan perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Suomessa haki Venäjältä vuonna 2021 noin 1 500 hakijaa, seuraavana vuonna noin 1 800 hakijaa ja viime vuonna noin 2 200 hakijaa.
Opiskelijoita valittiin kunakin vuonna noin 600–900.
Kiteen lukion 148 opiskelijasta 34 on Venäjältä. Kostamon mukaan lukioon on jatkuvasti hakenut enemmän venäläisiä opiskelijoita kuin heitä voidaan ottaa vastaan.
– On rikkaus, että korkeisiin oppimistuloksiin tähtääviä nuoria on tullut Suomeen, Kostamo sanoo STT:lle.
Kriteerinä Kiteen lukioon pääsylle on aikaisempi koulumenestys, aiemmat suomen opinnot, onnistunut haastattelu, kielikoe ja motivaatiokirje. Myös vanhempien on tuettava Suomessa opiskelua.
– Nuoret eivät ole mahtaneet mitään maailmanpoliittiselle tilanteelle.
Kostamon mukaan monilla opiskelijoilla asuu rajan pinnassa sukulaisia. Osalla vanhemmat sisarukset ovat jo opiskelleet Kiteellä.
– Hyvä kello kauas kuuluu, Kostamo sanoo.
Venäläisten lisäksi lukiossa on opiskelijoita muun muassa Latviasta, Espanjasta, Kazakstanista ja Ukrainasta.
Venäläisopiskelijoiden määrissä kasvua
Kainuun ammattiopistossa puolestaan opiskelee tällä hetkellä 138 venäläisopiskelijaa. Yhteensä opiskelijoita on vuosittain noin 3 100.
– Opiskelijamäärissä on tapahtunut hienoista kasvua, mutta mitään ryntäystä ei ole ollut havaittavissa, sanoo STT:lle Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anni Miettunen.
Vaikka venäläisopiskelijoiden osaamiselle ei ole tarkkoja vaatimuksia, Kainuun ammattiopistoon hakevat opiskelijat tekevät kielitestin. Vaatimukset taitotasosta vaihtelevat sen mukaan, mihin tutkintoon hakija pyrkii.
Miettunen arvioi, että rajan sulkeminen saattaa pienentää ammattiopistoon hakevien opiskelijoiden määrää.
Venäläisopiskelijat suosivat usein lähellä rajaa olevia oppilaitoksia. Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Tohmajärven lukion mukaan oppilaitoksessa opiskelee 13 venäläistä opiskelijaa. Itäisessä Lapissa Sallan lukion 74 opiskelijasta puolestaan 30 on tullut Venäjältä, kerrotaan lukiosta STT:lle.
Opiskelijan oleskelulupa helpompi saada
Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtajan Petri Lempisen mukaan Venäjän käymä sota on voinut lisätä ihmisten haluja päästä pois Venäjältä.
– Opiskelijan oleskelulupa voi olla joissain tapauksissa helpompi saada kuin työperäinen oleskelulupa, sanoo Lempinen STT:lle.
Onko venäläisten Suomessa opiskelusta hyötyä Suomelle?
Lempinen ei vastaa kysymykseen suoraan. Hän sanoo, että koulutusjärjestelmän tulee ensisijaisesti huolehtia Suomessa vakituisesti asuvien sivistyksellisistä oikeuksista.
– Mutta koulutukseen hakeutuviin kohdistetaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Kansalaisuuden perusteella ei voi syrjiä.
Lempisen mukaan kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista moni suorittaa tutkinnon Suomessa ja jatkaa matkaa. Hän arvioi, että sama ilmiö voi liittyä osittain myös toisen asteen koulutukseen.
Sota lopetti markkinoinnin
Suomessa puhutaan tällä hetkellä paljon työvoimapulasta. Lempinen sanoo, että työvoiman tarpeen vuoksi ihmisiä tarvitaan Suomen työmarkkinoille maan rajojen ulkopuolelta.
– Toinen kysymys on, minkälaisilla motiiveilla koulutuksen järjestäjät rekrytoivat ja markkinoivat koulutusta ulkomailla.
Helsingin Sanomat kertoi tammikuun alussa, että jotkin suomalaiset oppilaitokset ovat värvänneet opiskelijoita Venäjältä järjestelmällisesti. Järvi-Seudun ammatti-instituutti Jamissa Etelä-Pohjanmaalla ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Jedun Kalajoen-yksikössä Pohjois-Pohjanmaalla venäläisiä opiskelijoita on neljäsosa.
– Meillä ei ole sellaista toimintaa, emmekä ole itse edistäneet sellaista ollenkaan. Meille hakeutuminen hoidetaan niin kuin se pitää hoitaa, Miettunen Kajaanista sanoo.
Kostamon mukaan Kiteen lukio ei ole markkinoinut opintoja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Lukioon on tullut Peter Vesterbackan yrityksen Finest Futuren kautta muutama opiskelija Myanmarista, Vietnamista ja Kiinasta.
Ei tietoa pakkovärväyksistä
Viime syksynä kiersi huhu, jonka mukaan Kainuun ammattiopiston opiskelijoita olisi otettu Venäjän puolella kiinni ja viety värvättäväksi asevoimiin. Asiasta uutisoi ensin Lapin Kansa.
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtajan Anni Miettusen mukaan koulun tietoon ei koskaan tullut, että opiskelijoita olisi pakkovärvätty.
– Ei olisi Venäjänkään etu, että koulu tietäisi tästä, Miettunen sanoo.
Kostamon mukaan pakkovärväyksistä ollut puhetta opiskelijoiden kanssa, mutta Kiteellä koululla ei ole tarkempaa tietoa asiasta.
Kostamo sanoo, että venäläisopiskelijat ymmärtävät, miksi raja on laitettu kiinni.
– Meille tulleet nuoret eivät ole mitään fanaattisia sodan kannattajia.
Korjattu uutista kello 20.50: Pohjois-Pohjanmaalla Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Jedun Kalajoen-yksikössä (ei koko Jedussa) venäläisiä opiskelijoita on neljäsosa.