Yhdysvalloissa yliopisto-opiskelijoiden kiinnostus suomen kieltä kohtaan on tänä syksynä kasvanut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Opettajat arvelevat, että taustalla on Suomen huomattava medianäkyvyys muun muassa Nato-prosessin kautta.
Columbian yliopistossa Heli Sirviö kirjoittaa digitaaliselle taululle suomen kielen sanoja. Käynnissä on yksi alkeiskurssin ensimmäisistä luennoista ja vuorossa sanakoe tähän asti opitusta.
Tervetuloa. Täällä. Kuka sinä olet? Hauska tutustua!
Opiskelijat kirjoittavat vastauksensa englanniksi paperille.
Tänään paikalla on kuusi alkeiskurssilaista, joista kaksi istuu New Yorkissa samassa luokkatilassa Sirviön kanssa. Etäyhteydellä osallistuu kaksi opiskelijaa Yalen yliopistosta ja kaksi opiskelijaa Cornellin yliopistosta.
Kaikki kolme koulua kuuluvat Ivy League -eliittiyliopistoihin, jotka sijoittuvat jatkuvasti vertailuissa maailman tasokkaimpien joukkoon.
Sukujuuria, harrastuksia, urasuunnitelmia
Yleisimmät syyt valita suomen kieli osaksi opintojaan voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Osalla on suomalaisia sukujuuria, osalla kiinnostus on herännyt jonkun harrastuksen tai mielenkiinnon kohteen välityksellä ja osalla on urasuunnitelmia, joissa suomen kielestä voisi olla hyötyä.
– Yksi jo nyt valmistuneista opiskelijoistani opiskeli lakia ja häntä kiinnostivat erityisesti startup-yritykset. Suomesta tulee niin kovia startuppeja, että hän halusi opiskella Suomen juridiikkaa ja ymmärtää, miten Yhdysvaltojen ja Suomen välille luodaan lakilinkkejä, jotta firmat voivat helpommin tulla tänne, Heli Sirviö kertoo.
Tänäkin syksynä alkeiskurssilta löytyy niitä, joilla on sukukytkös Suomeen.
– Äitini puolella on suomalaisia juuria. Heidän sukunimensä oli Liimatta. Minusta tuntuu, että tämä on hyvä kieli oppia, jos haluaisin mennä ulkomaille opiskelemaan tai vaikka harjoitteluun Suomeen, Columbiassa taloustiedettä opiskeleva Brendon Kirk kertoo.
Myös Yalessa konetekniikkaa opiskeleva Matilda Varylla on sukuhistoriaa Pohjoismaissa. Ei tosin Suomessa, vaan Norjassa. Ensisijainen syy valita suomen kielen opintoja löytyikin harrastuksesta.
– Olen aina pitänyt Taru sormusten herrasta -saagasta. Kuulin, että sen pohjana on käytetty suomalaisia kansantaruja, mikä oli mielenkiintoista, Vary kertoo.
J. R. R. Tolkien haki innoitusta Kalevalasta ja hänen kehittämänsä haltiakieli pohjautuu suomen kieleen. Vary ei suinkaan ole ensimmäinen Tolkien-fani, joka haluaa oppia suomen kieltä.
Lähes kaksinkertainen suosio
Columbiassa suomen kielen alkeiskurssin aloitti tänä syksynä yhdeksän opiskelijaa, kun edellisenä syksynä heitä oli vain viisi. Määrä on siis lähes kaksinkertainen.
Samanlainen tilanne on myös kahdessa muussa amerikkalaisyliopistossa. Washingtonin yliopistossa Seattlessa aloittajia on nyt viisitoista, kun edellisen kymmenen vuoden keskiarvo oli seitsemän.
Minnesotan yliopistossa Minneapolisissa suomen kielen alkeiskurssin aloittaa jopa yhdeksäntoista opiskelijaa. Viime syksynä heitä oli kymmenen.
Brigham Young yliopistosta Utahista ja Kalifornian yliopistosta kerrotaan, että niissä opiskelijamäärä on suunnilleen ennallaan.
Columbian, Minnesotan ja Washingtonin opettajat arvelevat, että taustalla on Suomen kasvanut näkyvyys Yhdysvalloissa.
– Mahdollisesti onnellisuusmittausten, nuoren naisvaltaisen hallituksen ja toki erityisen maantieteellisen sijaintimme myötä Suomi tuntuu olevan kiinnostava, Anna-Maria Peltomäki Washingtonin yliopistosta sanoo.
Heli Sirviö uskoo, että Suomen medianäkyvyydellä on ollut vaikutusta opiskelijoiden kiinnostukseen suomen kieltä kohtaan.
– Suomen presidentti (Sauli Niinistö) ja pääministeri (Sanna Marin) ovat olleet, myös keskusteluissa Valkoisen talon kanssa, valtavasti näkyvillä. Se on varmasti herättänyt kiinnostusta. Täällä on tosi paljon aktiivisia opiskelijoita, joita kiinnostaa seurata maailmanpolitiikkaa, Heli Sirviö sanoo.
Sirviö opettaa Columbiassa suomen lisäksi ruotsin kieltä. Sen suosio on myös kasvanut.
Suomi-uutiset vaikuttivat
Myös osa Sirviön opiskelijoista sanoo suoraan, että Suomen medianäkyvyydellä, varsinkin Nato-prosessin kautta, oli vaikutusta heidän päätökseen.
– Olen sekä korealainen että amerikkalainen. Uutisointi Suomesta molemmissa maissa on ollut kiinnostavaa ja uskon sillä olleen vaikutusta päätökseeni. Nämä kysymykset esimerkiksi valtion roolista yhteiskunnassa ja neutraaliuden hyödyistä ja haitoista ovat universaaleja ja herättävät kiinnostusta monissa maissa, Jeffrey Kim sanoo.
Kim opiskelee Columbiassa taloustiedettä ja lingvistiikkaa. Lingvistiikan opinnoissa on edellytyksenä valita yksi harvinaisempi kieli kuin vaikkapa saksa, ranska tai kiina.
– Liityn laivastoon valmistumisen jälkeen, joten päätin Nato-uutisten perusteella, että suomi on luonnollisesti tärkeä kieli oppia, sanoo puolestaan Joseph Michael Murphy.
Murphy opiskelee historian maisteritutkintoa Yalessa ja tekee parhaillaan opinnäytettään virolaisten diasporasta. Ennen suomen kieltä hän on opiskellut hieman viroa.
Muutto Suomeen?
Suomea voi Columbiassa opiskella kahden vuoden ajan alkeis- ja jatkotasolla.
Cornellissa biologiaa opiskeleva Lukas Vera kävi nämä opinnot etäyhteydellä läpi ja sai apurahan kolmen viikon mittaiselle kesäkurssille Ouluun.
– Se oli tärkeä kokemus minulle, että opiskelin suomea Suomessa. Kielitaitoni on nyt vähän parempi ja voin keskustella jonkun kanssa paljon helpommin, Vera kertoo suomeksi.
Veran halu opetella suomea kumpuaa siitä, että hänen äitinsä on suomalainen. Valmistumisensa jälkeen hän aikoo muuttaa Suomeen ainakin vuodeksi.
– Ehkä haluan jatkaa minun koulutusta Suomessa, mutta en ole tehnyt siitä päätöstä vielä. Haluan asua Suomessa joskus, hän sanoo.
Opetus uhkasi jo loppua kokonaan
Vielä kaksi vuotta sitten suomen kielen opetusohjelman tilanne Columbiassa oli aivan toinen. Oli epävarmaa, jatkuuko se ollenkaan.
Korona oli aiheuttanut yliopistossa opiskelijakadon ja kaikille pienemmille opetusohjelmille ilmoitettiin niiden olevan lakkautusuhan alla.
– Se oli tosi kova paikka. Siitä mentiin läpi ihan pelkällä suomalaisella sisulla, Sirviö sanoo.
Opetusohjelman pelastaminen onnistui haalimalla rahoitusta yksityisiltä lahjoittajilta. Heitä olivat muun muassa Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen, sarjayrittäjä Ilkka Kivimäki sekä professori ja kirjailija Pasi Sahlberg lähtivät mukaan.
Nyt opiskelijoita on niin paljon, että yliopisto on voinut taata opetuksen jatkumisen ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Koska opetusohjelman osanottajien määrän kasvu on ollut niin huikea, niin olemme itse asiassa tällä viikolla (syyskuun toiseksi viimeinen viikko) ohjelman mahdollisesta laajentamisesta. Tehtäisiin lisää kursseja, jotka keskittyy yhteiskuntarakenteisiin ja kulttuuriin, Sirviö kertoo.
Suomen kulttuuria ja yhteiskuntaa tulee tietysti sivuttua jo kieliopinnoissakin.
Sirviö kertoo reaktioista, joita opiskelijoilta tulee, kun he kuulevat esimerkiksi suomalaisen koulutuksen maksuttomuudesta tai julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä.
– Yritän opiskelijoille selittää, että Suomessa, kun me valmistumme yliopistoista, me emme valmistu 250 000 euron laina niskassa. Tai että he pystyisivät lähtemään vaihtoon Suomeen tai saamaan opetusta Euroopassa. Se tuntuu heistä aivan käsittämättömältä, Sirviö kuvailee.
– On tosi mielenkiintoinen rajapinta olla täällä ja tarkkailla sitä näiden opiskelijoiden näkökulmasta.