Ulkomaalaiset omistavat Suomessa edelleen melko vähän kiinteistöjä, vaikka Airiston Helmeen liittyvä tutkinta Turun saaristossa toi jälleen keskusteluun ulkomaalaisten kiinteistö- ja maaomistukset Suomessa.
Tilastojen valossa varsinkin venäläisten tekemät kiinteistökaupat ovat viime vuosina selvästi vähentynet, eniten kiinteistökauppoja Suomessa tekevät tällä hetkellä virolaiset.
Iso poliisioperaatio Turun saaristossa nostatti jälleen ison kohun ulkomaalaisten, ja varsinkin venäläisten, tekemistä maa- ja kiinteistökaupoista Suomessa.
Maanmittauslaitoksen MTV Uutisille toimittamien tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ainakin venäläisten kiinteistökauppainto Suomessa on viime vuosina selvästi hiipunut.
Venäläisten ostointo vain murto-osa aikaisemmasta
Kun venäläiset vielä vuonna 2008 ostivat Suomesta yli 900 kiinteistöä, viime vuonna kauppoja tehtiin enää noin 130.
Venäläiset ostavat kiinteistöjä varsinkin Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta, esimerkiksi Varsinais-Suomesta tehtiin viime vuonna vain viisi kiinteistökauppaa.
Ulkomaalaisista selvästi eniten kiinteistökauppoja Suomessa tekevät tällä hetkellä virolaiset, jotka ostivat Suomesta viime vuonna yli 300 kiinteistöä.
Ruotsalaiset tekivät Suomessa viime vuonna noin 130 kiinteistökauppaa, kiinalaisetkin 40.
Virolaiset ostavat kiinteistöjä pääosin ympärivuotiseen käyttöön, ei loma-asunnoiksi.
– Virolaisista hyvin monet ovat esimerkiksi rakennusalalla töissä, ja heille on luontevaa sen pienen omakotitalon hankkiminen, Suomen kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg sanoo.
Ulkomaalaisten omistukset alle prosentti
Kaikkiaan ulkomaalaisten kiinteistöomistus Suomessa on edelleen melko vähäistä.
– Ulkomaalaisomistukset Suomessa ovat kyllä erittäin vaatimatonta luokkaa vielä, selkeästi alle yhden prosentin kaikista kiinteistöistä. Viimeisen 30 vuoden aikana on tehty sellaiset 13 000 kiinteistökauppaa ulkomaalaisten osalta, joka on vain noin puoli prosenttia koko kiinteistökannasta.
– Nykyisin ulkomaalaiset ostavat vuositasolla kaupan olevista kiinteistöistä noin 1,2 prosenttia niin rahallisesti kuin määrällisesti, Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinen sanoo.
Sekä Toppinen että Mannerberg näkevät venäläisten ostoinnon hiipumisen taustalla selvän syyn: ruplan kurssin arvon romahtamisen euroon nähden.
– Kun katsoo, mikä ruplan kurssi oli 10 vuotta sitten ja mikä se on nyt, se on paljon alhaisempi euroon nähden. Heidän ostovoimansa tipahti rajusti tuon vuoden 2008 kriisin jälkeen, Mannerberg sanoo.
Keskustelu turvallisuusriskeistä lähtenyt laukalle
Pitkään kiinteistö- ja maakauppoja seuranneen asiantuntijan mielestä keskustelu kauppojen turvallisuusriskeistä on lähtenyt ehkä liikaakin laukalle.
– Tiedän kyllä, että meidän turvallisuusviranomaiset seuraavat näitä kauppoja, ja ovat kyllä perillä näistä asioista, ja siinä mielessä olisin kyllä hyvin vakain mielin, Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinen sanoo.