Maanmittauslaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan koko maassa tehtiin omakotitalokauppoja tämän vuoden tammi- ja huhtikuun välisenä aikana noin 3300 kappaletta, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Samalla omakotitalojen hinnat nousivat kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta.
Omakotitalomarkkinat käyvät nyt kuumina, selviää Maanmittauslaitoksen tuoreista tilastoista. Omakotitalojen kauppa jäähtyi viime vuonna koronapandemian alkaessa, mutta tänä keväänä nousua on ollut selvästi.
– Tilastot näyttävät, että 2020 huhtikuussa Suomessa omakotitalokauppojen määrässä tapahtui notkahdus. Vuoden 2021 aikana omakotitalojen kauppojen määrät ovat kasvaneet selvästi. On hyvin todennäköistä, että koronarajoitukset ovat vaikuttaneet omakotitalojen suosion nousuun nyt keväällä, toteaa rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksen tiedotteessa.
Kun verrataan vuosien 2020 ja 2021 alkua, Helsingissä omakotitalokauppoja on toteutunut 75 prosenttia enemmän. Toiseksi eniten kauppamäärien kasvua on ollut Lahdessa, 48 prosenttia, ja kolmanneksi Turussa 45 prosenttia. Seinäjoella omakotitalojen kauppojen määrä on vähentynyt 14 prosenttia.
Jos tilannetta taas tarkastellaan maakunnittain, on kauppamäärien kasvu ollut erityisen suurta Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Samoin Etelä-Savossa ja Ahvenanmaalla, joissa tosin kauppamäärät ovat lähtökohtaisesti pieniä. Sen sijaan kauppamäärien laskua on ollut Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Lue lisää: Omakotirakentamisen suosio räjähti – talokauppojen määrä kasvoi viime vuoden loppupuolella roimasti: "Alan tekijät vain myhäilevät"
Kuinka välttyä ongelmilta?
Omakotitalon ostaminen voi tuoda mukanaan ikäviä yllätyksiä. Raksystemsin kuntotarkastaja Antti Heimlanderin mukaan pieniä korjauskohteita löytyy omakotitaloista usein ja ne ovat yleensä helposti korjattavissa.
Isommat ongelmat ovat harvinaisempia, mutta niitäkin tapahtuu.
– Ne ovat ikäviä tilanteita kaikille.
Heimlanderin mukaan ongelmilta voidaan usein välttyä lyhyen muistilistan avulla. Etukäteen on hyvä selvittää muun muassa aiemmin tehdyt korjaukset.
– Nykyisen myyjän aikana tehdyt remontit on hyvä tietää. Mitä on korjattu, missä laajuudessa ja tietysti mitä ei ole korjattu.
Selvitystyö voi olla kuitenkin vaikeaa, jos kyseessä on vanha talo.
– Kaikkea ei tietenkään saada aina selville.
Heimlanderin mukaan etukäteen tulisi tutustua myös rakennuksen teknisiin järjestelmiin kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin.
– Kuinka usein suodattimia pitää vaihtaa ja onko pumppuja tai muita, joiden toimintaa pitää tarkkailla. Ettei käy niin, että ne ovat vuosikymmeniä hoitamatta ja rikki.
Voiko remontin hoitaa itse?
Heimlander pitää tärkeänä, että ennen talokauppoja hoidetaan kuntotarkastus ja muut mahdolliset lisätutkimukset. Asiantuntija kuitenkin painottaa, ettei tarkastusten kautta saada aina kaikkea selville.
– Kuntotarkastus tehdään pääasiassa rakenteiden pinnoilta ja pienessä mittakaavassa voidaan avata esimerkiksi riskialttiita rakenteita. Tärkeää on se, että tarkastukset tehdään suoritusohjeen mukaisesti.
Moni innostuu remontoinnista ja haluaa säästää rahaa. Heimlander muistuttaa, että ajan ja osaamisen arviointi on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa.
– Kuinka paljon on aikaa käyttää siihen remonttien tekemiseen ja kuinka paljon osaa. Ja miten nopea sitten on. Jos ei ole ennen remontoinut mitään niin sitten vähän vähemmälle se oman työn osuus.
Kuinka tulevien remonttien kustannukset voi selvittää etukäteen? Katso asiantuntijan vinkit alla olevalta videolta!
10:09
