Kun Energiavirasto valmisteli uutta valvontamalliaan alkaneelle kaudelle, sähköverkkoyhtiöt pääsivät vaikuttamaan siihen monta kertaa.
Kovien hinnankorotusten takia huomion kohteeksi joutuneen verkkoyhtiö Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen kehuu yhtiön valvojaa viraston omassa Reilua energiaa -lehdessä. Kyseinen lehden numero on julkaistu viime vuonna ennen joulua. Koponen sanoo siinä antavansa virastolle "ruusukimpun ilman piikkejä".
– Verkon kehittäminen on menossa hyvään suuntaan. Virasto on kuullut verkonomistajia useaan otteeseen ja yhtiöillä on ollut mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään julki ennen uuden valvontamallin käyttöä, hän toteaa lehden haastattelussa.
Samassa lehdessä myös Energiaviraston verkoista vastaava johtaja Veli-Pekka Saajo kiittelee sidosryhmien heidän panoksestaan valvontamenetelmien kehittämisessä.
– Nyt on aika kiittää reilusti kaikkia mukana olleita viraston asiantuntijoita sekä sidosryhmiä onnistuneesta työstä ja siirtää katse kohti tulevia haasteita, hän sanoo.
Toisaalta viraston ylijohtaja Simo Nurmi korostaa viraston olevan kaikessa toiminnassaan tasapuolinen, puolueeton, riippumaton ja vastuullinen. Nurmen mukaan virasto toimi valvontamenetelmien kehittämisessä poikkeuksellisen aktiivisesti sidosryhmien suuntaan muun muassa järjestämällä lähes 70 kuulemistilaisuutta.
"Lahjaa vaikea ymmärtää"
Ekonomisti ja konsultti Roger Wessman ryöpyttää blogissaan viraston toimintaa verkkoyhtiöiden valvonnassa. Hän äimistelee, miksi virasto on nostanut yhtiöille sallitun sijoitetun pääoman tuoton määrää, vaikka korot ovat laskeneet. Energiavirasto arvioi sähköverkkoyhtiöille tälle vuodelle sijoitetun pääoman kohtuulliseksi tuotoksi vajaa kuusi prosenttia, kun viime vuonna se oli reilut kolme prosenttia.
– Lahjoitusta verkkoyhtiölle on vaikeata ymmärtää. Näyttää siltä, että kun sallittu tuotto johtuen markkinakorkojen laskusta oli putoamassa liian matalaksi, tätä haluttiin korjata. Tämä on sangen outoa, koska kaavan idea nimenomaan on, että kohtuullinen tuottovaatimus heijastaa markkinaolosuhteita. Jos korkotaso on alhainen, niin pääoman kustannus on vastaavasti alhainen, Wessman kirjoittaa.
Hän laskeskelee, että muutoksilla sallitun pääoman tuotto on kolminkertaistunut.
– Ei ihmettä, että yhtiöt näkevät mahdollisuuksia roimasti korottaa hintojaan.
"Valvoja istunut pulkassa"
Yhtä kriittinen on Nordnetin pörssiasiantuntija Jukka Oksaharju.
– Jos valvoja lähtee vastoin yleistä markkinatilannetta pönkittämään tuottotasoa, niin mikä jää riskiksi liiketoiminnassa, hän kysyy.
Oksaharju sanoo Carenan rakentaneen mallinsa niin, että liikevoitto lähtee korkoina ulkomaille.
– Osa ihmisistä uskoo siihen, että hinnankorotukset johtuvat vain eduskunnan asettamista investointivaatimuksista. Ei laki pakota kuitenkaan aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Normaalisti yhtiöt pyrkivät minimoimaan korkokustannukset. Verosuunnittelu voi johtaa kuitenkin siihen, että yritykselle onkin taloudellisesti kannattavaa maksimoida korko.
– Yhtiö pystyy rahoitusjärjestelyillään siirtämään varsinaisen toiminnan voittoja ulkomaille. Rahoituksen taide tapahtuu liikevoiton ja nettotuloksen välissä. Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta eivät riittävällä tavalla huomioi sitä, millä korolla yritys lainaa ja keneltä se lainaa, Oksaharju summaa.
Oksaharjun mukaan on ymmärrettävää, että yhtiöt alan osaajina pääsevät vaikuttamaan itseään koskevaan sääntelyyn.
– On tärkeää, että on vuoropuhelua. Tässä vain näyttää siltä, että markkinatoimija on vetänyt pulkkaa ja valvojat ovat istuneet kyydissä, hän sanoo.
Energiaviraston odotetaan vastaavan työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) pyyntöön toimittaa selvitys hinnankorotuksista. Selvitystä odotetaan tänään virka-ajan loppuun mennessä.
1:49
