Vesa-Matti Loiri oli monilahjakas urheilija – yhdessä lajissa jopa edellä aikaansa: "Ei ollut Suomessa tavallista"

Taiteilija Vesa-Matti Loirin eittämätön lahjakkuus säteili myös urheilun kentillä. Monitaiturin urheilulajien kirjo oli poikkeuksellinen mittava.

Täysillä elämää aistineen Loirin rakkaus suuria tunteita tulvivaan nyrkkeilyyn oli ilmeinen. Hänelle kertyi 1960–70-luvulla keskisarjassa kolme ottelua, joista hän voitti kaksi.

Jo tuolloin tunnettu viihdetaiteilija houkutteli empiviä kosolti nyrkkeilykatsomoon.

–  Hän veti Helsingin pienen Messuhallin hyvinkin täyteen. Vesku ei ollut harjoituksissa innokkain naruhyppelijä, mutta kun hän pani hanskat käteen, ottelemisesta hän nautti, nyrkkeilyasiantuntija, aikoinaan ammattilaisena otellut Risto Meronen muistelee.

Loiria ja Merosta, kohta 77, yhdisti nyrkkeilyssä paitsi sama painoluokka myös sama syntymävuosi.

–  Vesku oli minua reilut puoli vuotta vanhempi, Meronen täsmentää.

Ymmärrystä nyrkkeilyyn

Loirin kaltainen monilahjakkuus olisi Merosen mukaan pärjännyt nyrkkeilyssä pitkälle, jos olisi lajiin täysillä näyttelijän kiireiltään malttanut satsata.

–  Veskun määrätietoisuus olisi kantanut ammattilaisuralle. Ikävä kyllä ajan ilmapiiri ei ollut ammattilaisuudelle tuolloin Suomessa suopea, Meronen huomauttaa.

–  Hän ymmärsi nyrkkeilystä olennaisimman, että tärkeintä kehässä on suojella itseään. Sitä eivät lajin parissa läheskään kaikki tajua, asiantuntija lisää.

Meronen muistelee nähneensä Loirin viimeksi ammattinyrkkeilyillassa katsojana kymmenisen vuotta sitten. Kaveruksien viimeinen puhelu on viime vuodelta.

–  Oli puhetta tapaamisesta, jossa muistelisimme mennyttä. Se sitten jäi, Meronen huokaa haikeasti.

Ovi kävi Töölössä

Loirin lukuisiin urheilulajeihin suuntautuneen mielenkiinnon yksi kohde oli jalkapalloilu. Hän oli helsinkiläisen HJK:n kolmosmaalivahti mestaruussarjakaudella 1972.

Loiria lähes 17 vuotta nuorempi Jallu Rantanen löi Klubissa hyökkääjänä läpi 1980-luvulla. Rantanen muistaa Loirin tämän ehdottomasta asenteesta.

–  Erehdyin kerran Helsingissä töölöläisessä kapakassa voittamaan Veskun biljardissa. Hän lähti siltä seisomalta ulos ovet paukkuen, Rantanen kertoo.

Epätavallisen lajin eli kaatumisen SM-kisat 1960-luvun lopussa voittanut Loiri oli elastisena akrobaattina kuin luotu jalkapallomaalivahdiksi.

–  Peloton Vesku oli. "Musta Hämähäkki" (venäläinen maalivahtilegenda Lev Jashin) oli hänen suosikkinsa, Rantanen taustoittaa.

HJK:n pitkäaikainen joukkueenjohtaja Markku Peltoniemi muistaa pelivuosiltaan Loirin nöyränä joukkuepelaajana.

–  Hän ei joukkueen bussimatkoilla korostanut taiteilijuuttaan millään tavalla. Vesku oli ystävällinen, yksi porukasta, Peltoniemi sanoo.

Loiri oli jalkapalloilijana jopa edellä aikaansa.

–  Hän harjoitteli HJK:ssa yksikseen aamupäivisin, mikä ei tuohon aikaan ollut Suomessa tavallista, Peltoniemi kehuu.

Lue myös:

    Uusimmat