Ekonomisti Vesa Vihriälä arvioi MTV Uutisille, että Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset voivat pidemmällä tähtäimellä viedä Suomen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
– Velkasuhteen taittaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen eivät ole näköpiirissä tällä hetkellä, toteaa Vesa Vihriälä MTV Uutisille.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi viime viikolla MTV:n Uutisextrassa, että hallituksen päätökset voivat viedä Suomen EU:n alijäämämenettelyyn ja heikentää luottoluokitusta.
Lue lisää: SDP:n Lindtman: Hallitus on viemässä Suomea EU:n tarkkailuluokalle
Vihriälän mukaan alijäämämenettelyyn joutuminen olisi lähinnä kiusallinen asia Suomelle, joka voisi vaikuttaa maan maineeseen.
– Ei pelkästään EU:n takia, vaan ihan Suomen tulevaisuuden kannalta olisi tarpeen saada alijäämä- ja velkakehitys hallintaan.
Vihriälä ei sen sijaan allekirjoita epäilyjä Suomen luottoluokituksen nopeasta heikentämisestä.
– Jos alkaisi näyttää siltä, ettei Suomessa löydetä oikeita toimia velkasuhteen taittamiseksi, silloin luottoluokitus voisi heikentyä. Tämä ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä, eli siitä en olisi vielä tällä hetkellä huolissani.
EU ottaisi ohjat käsiinsä
Alijäämämenettelyssä Euroopan komissio antaa maalle ohjeita ja aikataulun talouden sopeuttamiseen. Menettelyyn voi joutua, jos maan julkisen talouden alijäämä on yli kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Viime vuonna Suomen alijäämä oli noin 4,4 prosenttia, mutta komissio arvioi, että kyseessä oli väliaikainen tilanne. Hallitus teki vuoden 2024 kehysriihessä lisäsopeutustoimia 3 miljardin euron edestä.
Suomen alijäämän arvioidaan kuitenkin olevan selvästi yli kolme prosenttia myös tänä vuonna. Useat jäsenmaat ovat viime vuosina rikkoneet EU:n taloussääntöjä ilman merkittäviä seuraamuksia. Esimerkiksi viime kesänä alijäämämenettelyyn ohjattiin seitsemän jäsenmaata.
Vihriälä peräänkuuluttaa yhteistä parlamentaarista näkemystä julkisen talouden alijäämän kattamisen tarpeesta Ruotsin tapaan. Hänen mielestään tämä olisi erityisen tärkeää, koska yhden vaalikauden aikana ei saada asioita kuntoon.
– Puolueilla on tietysti erilaiset näkemykset siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään. Laajasti jaettu yhteinen näkemys tavoitteesta lisäisi luottamusta sijoittajien silmissä. Kukin hallituskokoonpano voisi sitten päättää toimenpiteiden sisällöstä poliittisten mieltymystensä mukaan.
Puoliväliriihen toimet
Vihriälä suhtautuu myönteisesti myös ansiotuloverotuksen alentamiseen ja marginaaliveron laskemiseen 52 prosenttiin. Pidemmällä tähtäimellä alempi marginaalivero lisää työpanosta ja tuottavuutta.
Yhteisöveron laskemisen hyödyistä ei sen sijaan ole hänen mielestään tutkimusnäyttöä. Hallitus päätti laskea yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Tällä toimella pyritään lisäämään Suomen houkuttelevuutta investointimaana yrityksille. Vero on pohjoismaiden alhaisin, mutta Vihriälä ei silti usko, että tämä vaikuttaisi merkittävästi yritysten investointipäätöksiin.
Hallituksen päätökset riskirahoituksen tarjonnan parantamiseksi saavat sen sijaan kiitosta Vihriälältä.
– Veronkevennykset lisäävät valtion talouden alijäämää. Julkisen talouden heikon näkymän vuoksi, veronalennuksia pitäisi kompensoida tehtyä suuremmilla veronkiristyksillä toisaalla. Tämä olisi välttämätöntä, vaikka kiristykset eivät suhdannesyistä astuisikaan välittömästi voimaan, kiteyttää Vihriälä.