Mari Koistinen: Vahingossa keksityt. Viagrasta kuplamuoviin ja maissihiutaleista tarranauhaan. (Tammi 2025)
Maailma näyttää olevan täynnä sattumalta keksittyjä tavaroita ja tuotteita. Kaikkien tuntemat Viagra, mikroaaltouuni, LSD, penisilliini ja vaikkapa post-it-laput ovat tällaisten vahinkokeksintöjen tuloksia.
Sattumakeksinnöt ovat voineet syntyä siten, että on yritetty tehty yhtä mutta tuloksena on ollut jotain ihan muuta (Viagra). Toisinaan on tutkittu ylipäätään jotain uutta asiaa ja vahingossa keksitty mullistava keksintö (Röntgen-säteet).
Runsaasti hyvä tarinoita
Tietokirjailija Mari Koistisen kirja on pullollaan hyviä tarinoita, joita näihin keksintöihin liittyy.
Osa kansan suussa kiertäneistä tarinoista on mitä ilmeisimmin sepitettä, kuten vaikkapa Isaac Newtonin nimiin pantu painovoiman keksiminen omenan putoamista katselemalla.
Koistinen painottaa, että Newton on toki voinut saada kimmokkeen painovoiman pohtimiseen omenan putoamista katselemalla mutta mahdollista on, että tarina on kehitetty jälkikäteen. Yksi vaihtoehto on, että tarinan on keksinyt hänen elämänkertakirjoittajansa. Painovoiman ideaa kun oli etsimässä moni muukin.
Varsinkin vanhempien keksintöjen kohdalla on vaikea sanoa, mikä on varsinaisesti totta.
Lääketiede kehittynyt myös sattumakeksinnöillä
Lääketieteeseen liittyvät keksinnöt ovat olleet ihmisen eliniän pidentämisessä merkittäviä.
Isorokkorokote oli yksi tällainen mullistava keksintö, mutta sitäkään ei keksitty niin sanotusti tyhjiössä. Taustalla oli paljon tietoa ja ihmettelyä siitä, miksi vaikkapa jotkut kuolivat ruttoon tai malariaan mutta toiset eivät.
Isorokkoon oli löydetty ratkaisu jo Aasiassa ennen kuin tietämystä oli vielä Euroopassa. Aasiassa jauhettiin rokkoruvesta pulveria, jota hierottiin käsivarren ihoviiltoihin tai nenään, jonka avulla potilas sai yleensä normaalia heikomman isorokon ja sen jälkeen immuniteetin.
Tämä tieto tuli Eurooppaan 1700-luvulla ja menetelmää kokeiltiin ensin vangeilla, sitten orvoilla ja lopulta itsensä Walesin prinssin lapsilla. Näin menetelmä tuli yleiseen tietoisuuteen ja isorokon kuolemantapaukset pienenivät merkittävästi. Suomessa ensimmäisiä isorokkorokotuksia jaettiin 1802.
1900-luvun alkuun mennessä rokotukset oli keksitty jo pernaruttoon, vesikauhuun, koleraan, lavantautiin ja ruttoon.
Röntgen löysi säteet mutta ei patenttia
Lääketieteen vahinkokeksintöihin kuuluvat myös röntgensäteet. Niiden keksijä Wilhelm Röntgen tutki niin sanottuja katodisäteitä, joita tutkivat monet muutkin ihan tieteellisen kiinnostuksen takia.
Röntgen tutki, pääseekö tietynlainen säteily esteen läpi. Hän havaitsi, että uudenlainen säde jätti näkyviin luut ja metallit.
Kummitusmaisista kuvista tuli aikansa hittituote ihan viihdemarkkinoillekin, kun ihmiset halusivat muun muassa käsistään röntgensäteillä otettuja kuvia.
Röntgen ei patentoinut keksintöään, koska ajatteli sen kuuluvan kaikille. Myöhemmin alettiin myös kiistellä siitä, kenelle kuuluu kunnia keksinnöstä, sillä useat tutkijat olivat itse asiassa törmänneet röntgensäteisiin. He eivät vain ymmärtäneet sen logiikkaa ja hyötyjä.
Maissihiutaleet olivat syötävän hyviä
Ruoka on myös ehtymätön keksintöjen lähde. Esimerkiksi kaikkien tuntemat maissihiutaleet keksittiin sattumalta.
Tarina alkaa amerikkalaisesta parantolasta, jota johti lääkäri John Kellogg. Hän tai hänen sisaruksensa kokeili käyneen maissitaikinan kaulimista ja paistamista, josta syntyi isoja, ohuita hiutaleita. Parantolan väki tykästyi näin tehtyihin hiutaleisiin.
Koska Kelloggin sisarussarja oli adventisteja, maailmalla kiertää paljon tarinoita, että aamiaishiutaleet kehitettiin estämään itsetyydytystä.
Tarina lienee johtunut siitä, että John Kellogg saarnasi kiivaasti seksuaalista toimintaa vastaan ja uskoi, että lihan himoja vastaan voidaan taistella tietyn kasvispohjaisen ruokavalion avulla. Kellogg itse oli tiettävästi koko elämänsä selibaatissa, vaikka oli naimisissa.
Juustonaksut saivat alkunsa rehusta
Ruoista myös hiilihapotettu vesi, Coca-cola, teepussi, mehujää ja juustonaksut ovat vahinkokeksintöjä. Samoin useat makeutusaineet.
Naksujen historia sai alkunsa nautojen rehusta. Eläinrehutehdas halusi hiutaloida maissia nautojen syötäväksi. Laitteeseen laitettiin puhdistusvaiheessa kosteaa maissia, minkä seurauksena maissi ei hiutaloitunut vaan paisui.
Näitä yllätystuotteita ryhdyttiin maustamaan ja lopulta tehtiin pelkästään juustonaksuja tuottava laite.
Nykyaikaan tultaessa vahingot vain jatkuvat. Mikroaaltouunin idea syntyi taskuun sulaneesta patukasta, teflon huomattiin käteväksi pinnoitteeksi atomipommiin ja sittemmin myös paistinpannuun.
Kirjassa on pitkä tarina keksijöiden taistelusta kaljuuntumista vastaan. Tulokset eivät ole olleet kovin kummoisia mutta mielenkiintoista on, että tässä sopassa on ollut mukana myös nykyisen presidenttimme Alexander Stubbin isoisä Kai Setälä.
Verenpainepilleristä tulikin potenssipilleri
Erektiolääke Viagran kehittämisestä on jälleen lukuisia enemmän tai vähemmän humoristisia tarinoita, joiden todenperäisyydestä ei voi olla ihan varma.
Tutkijat yrittivät löytää apua verenpainetautiin ja rintakipuihin mutta keksivätkin vahingossa erektiolääkkeen. Loppu onkin historiaa.
Epilepsialääkkeen kehitys lähti liikkeelle masturboinnin vähentämisestä. Tutkija Charles Locock nimittäin oletti epilepsian johtuvan liiallisesta itsetyydytyksestä, joten hän tarjosi potilaille seksuaalista kyvykkyyttä laskevaa kaliumbromidia.
Vaikka todellisuudessa masturboinnilla ei ollut mitään tekemistä epilepsian kanssa, kaliumbromidi sattui auttamaan myös epilepsiaan. Sittemmin on keksitty muitakin epilepsialääkkeitä.
Sattumakeksintöjä on siis kosolti. Laitetaan tähän vielä lista niistä muutamista keksinnöistä, jotka Koistisen kirjasta löytyy: Kuplamuovi, tarranauha, levysoitin, sinitarra, mustesuihkutulostin, dna-sormenjälki, moottorisaha, turvalasi.