Sinitarra, post-it-laput, juustonaksut. Mikroaaltouuni ja röntgenkuvat. Monet nykyään arkisista asioista on keksitty sattumalta.
Tietokirjailija Mari Koistinen esittelee keksintöjen erikoisia ja yllättäviä taustoja teoksessaan Vahingossa keksityt (2025).
Usein lopulliseen ahaa-elämykseen on päästy epäonnisten kokeilujen tuloksena. Esimerkiksi paristojenkin keksimiseen tarvittiin aluksi sammakoita.
– [Luigi] Galvani oli kiinnostunut tökkimään [sammakon] lihaksia ja yhdistämään niihin sähköä. Hän tarkkaili, miten lihakset reagoivat, Koistinen kuvailee.
Sitten Galvani huomasikin, että jalka näytti reagoivan, vaikka virtaa ei johdettu generaattorista.
Erilaisten kokeiden jälkeen Galvani tuli lopputulokseen, että on olemassa eläinsähkö – hän oli vakuuttunut, että sähköä syntyi nimenomaan sammakonreidessä.
Muut tutkijat innostuivat
Useat tutkijat kiinnostuivat Galvanin tutkimuksista. Myöhemmin Alessandro Volta alkoi itse tekemään kokeita, myös Galvanin tapaan sammakonreisillä.
– Hän sitten tuli siihen lopputulokseen, ettei sillä sammakonreidellä ole väliä, vaan tarvitaan kaksi metallia, jolloin sähkövirta syntyy. Sitten vielä kolmas heppu hoksasi, että mukaan tarvitaan kosteutta.
Volta rakensi ensimmäisen pariston prototyypin, jossa yhdistettiin metallit ja kosteus. Syntyi niin sanottu Voltan patsas, jatkuvan sähkön virta, joka oli nykypariston esiaste, Koistinen kertoo.
Entä miten syntyivät juustonaksut, äänitallennin tai röntgen? Katso haastattelu Viiden jälkeen -ohjelmassa videolta artikkelin alusta.