Korkeasaaren villieläinsairaalan kuuttiruuhka on pahin kuuteen vuoteen. Kuutteja on hoidossa peräti seitsemän, joista kolme on päässyt jo ulkoaltaaseen.
Korkeasaaren villieläinsairaalan eläintenhoitaja Anne Hirvosen mukaan syy ruuhkaan on monen sattuman summa.
– Osa kuuteista on ajautunut eroon emostaan eikä niille ole kehittynyt tarpeeksi paksua rasvakerrosta. Tähän voi olla syynä jäiden nopea lähteminen. Myöhemmin tulleissa kuuteissa on haavoja ja tulehduksia, jotka ovat voineet johtua petoeläinten hyökkäyksistä tai niihin on voinut osua myös veneen potkuri, sanoo Hirvonen.
Osa kuuteista on päässyt jo ulkoaltaaseen.
Sisähoidossa on vielä neljä kuuttia, koska ne ovat vielä liian heikkoja ulos. Näitä alle kymmenkiloisia kuutteja emme pääse katsomaan, sillä niiden olot pitää rauhoittaa. Kuutit tunnistavat jo hoitajansa ja uudet ihmiset voisivat häiritä niitä.
– Villieläinsairaalassa sisällä hoidossa olevat kuutit ovat vielä heikossa kunnossa ja aliravittuja. Kaksi on niistä totuttelee jo isommassa altaassa, mutta kaksi on heikkokuntoisinta vielä tarkkailussa. Pienimmillä kuuteilla on käytössä lämpölamppu, jonka alla ne voivat lämmitellä. Uimaan ne pääsevät pieneen lasten altaaseen.
Joukon hiljaisin on äskettäin saapunut, omakotitalon pihasta pelastettu Raaseporin kuutti, jolla on aliravitsemuksen lisäksi suussa infektio. Tarkkailussa olevalla Inkoon kuutilla oli haava takaräpylässä, joka aiheutti sille verenmyrkytyksen.
Isoimmat kuutit pääsevät pian mereen
Korkeasaaressa on hoidettavana useita kuutteja.
Kolme kuuttia on siirretty ulkoaltaaseen pari päivää sitten. Maaliskuussa Espoosta ja Hangosta tuodut kuutit ovat lihoneet jo yli 20-kiloisiksi. Pienin, Paraisilta tullut kuutti on vasta 15-kiloinen.
– Ruokimme kuutteja monta kertaa päivässä. Nämä isot kuutit syövät melkein niin paljon kuin niille annetaan ruokaa – isoimmat sankollisen päivässä. Olemme saaneet eläviä kaloja, jotta kuutit voivat harjoitella niitä pyydystämään. Tarvitsemme tänne elävää kalaa pienissä erissä. Kalan tuomisesta voi sopia etukäteen, neuvoo Hirvonen.
Kuutit lihotetaan kesäkuntoon reilun 30 kilon painoisiksi ennen kuin ne viedään rannikkovartioston avustuksella luontoon hylkeensuojelualueelle. Nimiä kuuteille ei ole annettu, vaan niitä kutsutaan löytöpaikan mukaan.
– Ensimmäisenä luontoon pääsee jo lähiaikoina isoimmat Espoon ja Hangon kuutit. Painoa pitää olla, jotta tarkenee kalastaa meressä. Pienimmällä kuutilla on vielä tekemistä painon kanssa ennen kuin se pääsee mereen kalastamaan, lisää Hirvonen.