Ahdas asuminen ja duunariammatit altistavat monia ulkomaalaistaustaisia tartunnoille.
Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on ollut korkea jo pitkään, mutta parin viime viikon aikana se on kasvanut entisestään.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut syksystä lähtien suunnilleen kolmannes, kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Viime viikolla se on noussut 40–50 prosenttiin.
– Vaikuttaisi ehkä siltä, että kantaväestön tartunnat olisivat vähän nopeammin tasaantumassa kuin vieraskielisten, Järvinen kertoo.
Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia.
Yliedustus ei Järvisen mukaan ole aivan niin voimakasta kuin miltä äkkiseltään näyttäisi. Tartuntoja on todettu viime kuukausina etenkin alle 50-vuotiaissa, ja näissä ikäryhmissä maahanmuuttajia on suhteessa enemmän kuin iäkkäissä.
Sairaalahoidossa olevia koronapotilaita ei ole tilastoitu kieliryhmittäin, mutta Järvinen arvioi, että sairaalassa olevissa vieraskielisiä on suhteessa vähemmän kuin tartunnan saaneissa. Maahanmuuttajaväestö on keskimäärin nuorempaa ja sitä myötä vähemmän altista vakavalle tautimuodolle.
– Mutta tiedän, että meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä tehohoidossa ja vaikeasti kipeänä. Kyllä he ottavat myös vaikeiden tautien kautta enemmän iskua tällä tavalla.
Lue myös: MTV seuraa koronan etenemistä: Uusia tartuntoja 465 – tekninen vika haittaa rokotus- ja testiaikojen varaamista HUSin alueella
Sama ilmiö muuallakin Pohjoismaissa
Monet tekijät vaikuttavat vieraskielisten suhteellisesti suurempiin tartuntamääriin. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että monet syistä ovat rakenteellisia.
– Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti. Meillä käy paljon ulkomailta kansainvälistä työvoimaa, ja Vantaalla on huomattu isoja tartuntaryppäitä esimerkiksi rakennustyömailla, Viljanen kertoo.
Järvisen mukaan sama ilmiö on havaittu muissakin Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa. Tartuntatilastoissa nousevat maahanmuuttajataustaisten ohella esiin alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat ylipäätään.
Joillain vieraskielisillä ryhmillä perhekoko on myös keskimääräistä isompi. Etenkin viruksen brittimuunnos leviää yhdestä henkilöstä helposti koko perheeseen.
Lue myös: Kauppakeskus Itis julisti "maskipakon" – näistä syistä pakottaminen on mahdotonta: "Terveydentilasta emme voi tietää"
Tietoa jaetaan monilla kielillä
Viranomaiset pääkaupunkiseudulla ovat pyrkineet hillitsemään viruksen leviämistä vieraskielisten keskuudessa esimerkiksi tietoa levittämällä.
– Meillä kiertää koronapaku, jossa jaetaan useilla kymmenillä kielillä erilaista neuvontaa. Meidän sivuilla on koronabotti, joka kääntää neuvontaa yli sadalle kielelle. Lasten kautta jaettiin kotiin myös äidinkielenopettajien tekemiä monikielisiä neuvontavideoita, Viljanen luettelee Vantaan toimia.
Viljanen on myös tavannut useampaan kertaan maahanmuuttajajärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajia. Maahanmuuttajayhteisöihin on myös jaettu ilmaisia maskeja.
Tuoreimpia toimia oli uuden testauspisteen avaaminen Hakunilaan, joka on Vantaan maahanmuuttajavaltaisimpia lähiöitä.
Testiin hakeutumisessa on parannettavaa, sillä Järvisen mukaan positiivisten testitulosten osuus Hus-alueella on vieraskielisillä kantaväestöä suurempi.