Maahanmuuttajataustaisten koronatiedotuksen parissa Vantaalla työskentelevä Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen ohjaaja Abdul Lamghari on huolissaan iäkkäiden maahanmuuttajien koronatietämyksestä.
Yhdistys jakaa koronatietoa muun muassa arabiaa puhuville yhdistyksen toimitiloissa tai puhelimitse asiasta kysyville. Lisäksi yhdistys pyrkii kertomaan koronasuosituksista ja -rajoituksista muun muassa sosiaalisessa mediassa kääntämällä viranomaisten ohjeistuksia.
Lamghari kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat saaneet koronatietoa koulusta, mutta vanhempien ihmisten kohdalla tilanne on ollut mutkikkaampi.
Lue myös: MTV seuraa koronan etenemistä: Suomessa 336 uutta koronatartuntaa – Pohjois-Karjalaan uusia rajoituksia, maakunta kiihtymisvaiheessa koronan suhteen
"Ihmiset ovat olleet ihan peloissaan"
Epidemian alkuvaiheessa Lamghari kertoo huomanneensa jopa vähättelevää suhtautumista koronaa kohtaan. Hänen mielestään myös kasvomaskien käytössä on ollut parannettavaa vieraskielisten keskuudessa.
– Vanhemmat ihmiset, jotka ovat kotona eivätkä osaa suomen kieltä, eivät saa välttämättä tietoa. Lapseni tietävät koronasta enemmän kuin minä, hän antaa esimerkin.
– Ihmiset ovat olleet ihan peloissaan, kun heillä ei ole ollut tietoa. Pikkuhiljaa he ovat saaneet tietoa, mitä heidän pitää tehdä, että korona pysähtyisi eivätkä he itse sairastuisi.
Lue myös: Täältä koronatartunnat ja altistumiset tulevat nyt: suurin osa lähipiiristä tai työpaikalta – "Bileitä on valitettavasti ollut"
Lamgharin mukaan yhdistyksen henkilökunta joutunut itsekin oppimaan tietoja ennen kuin he ovat voineet jakaa niitä eteenpäin.
Hän ei esimerkiksi ole vielä kertonut eteenpäin tuoreita tietoja koronarokotteesta, koska haluaa varmistua, että kertoo ne oikein.
– Odotamme, että viranomaiset kertovat rokotteesta, koska en halua kertoa väärää tietoa. Sanon asiakkaillemme, että rokote on tulossa ja kerromme teille, kun saamme lisää tietoa. Meillä on iso vastuu tiedon välittämisessä, että se pitää olla oikein.
Lue myös: Jopa neljäsosa Suomen koronatartunnoista vieraskielisillä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 8 prosenttia – THL-päällikkö listaa syyt
"Toivoisin, että opettajat pyytäisivät lapsia kertomaan ohjeista kotona"
Lamghari katsoo, että Suomen viranomaiset ovat tehneet paljon vieraskielisten koronatiedottamisen eteen töitä, mutta hän toivoisi, että kouluissa ohjeistettaisiin enemmän lapsia jakamaan tietoaan perhepiirissä.
– Toivoisin, että opettajat sanoisivat lapsille, että voisitko viedä koulussa annetut koronaohjeet kotiin vanhemmille ja isovanhemmille ja herättää keskustelua.
Lue myös: Turun seudulla on löydetty koronavirukseen uudelleen sairastuneita – joukossa lapsia ja iäkkäitä henkilöitä
Osa iäkkäämmästä vieraskielisestä väestöstä ottaa kuitenkin myös itse yhteyttä yhdistykseen ja kysyy koronarajoituksista ja -suosituksista.
– Joskus jäämme jopa ylitöihin tiedottamaan. Nyt oikeasti pitää tehdä kaikki voitavamme, koska koronatilanne on pahentunut.
Lamgharin kokemuksen mukaan tiedotuksen ansiosta yhteydenottojen määrä on kuitenkin laskenut.
Pääkaupunkiseudulla korona levinnyt erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alueella korona on levinnyt erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa.
Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi aiemmin MTV Uutisille, että maahanmuuttajataustaisten kohonnut osuus tartunnan saaneissa havaittiin jo keväällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vieraskielisten osuus koronavirustartunnoista on valtakunnallisesti 25 prosenttia. Koko väestöstä heidän osuutensa on kuitenkin vain 8 prosenttia.
Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka puhuvat muita kuin Suomen virallisia kieliä eli suomea, ruotsia ja saamea.
Lue myös: Arvostettu lääketiedejulkaisu: Oireettomia koronapositiivisia lähes puolet
THL:n mukaan syinä vieraskielisten tartuntojen suurempaan osuuteen ovat esimerkiksi, että maahanmuuttajataustaisia asuu korostetusti isommissa kaupungeissa, joissa tartuntoja on enemmän, maahanmuuttajataustaiset asuvat ahtaammin ja heillä on suuremmat perhekoot.
Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla on alhaisempi sosioekonominen asema ja he ovat yliedustettuina ammateissa, joissa etätyön tekeminen on mahdotonta.
Myös Lamghari katsoo, että maahanmuuttajataustaisten perhekoot ja työtehtävät voivat selittää tartuntojen määrää.
– Maahanmuuttajataustaisten perheiden koot vaihtelevat viidestä kahteentoista henkilöön. Monet maahanmuuttajat ovat sellaisissa töissä, että etätyöskentely ei ole mahdollista, kuten bussikuljettajana ja siivoojana.