Vihaatko hikijumppaa tai juoksua? Kestä edes puoli tuntia: "Hyödyt tuntuvat olevan mielialasta riippumattomia"

Seisot kuntosalilla ja teet toistoja, vaikket nauti siitä. 10, 11, 12. Painot putoavat takaisin telineeseen ja ajattelet: "Enää pari sarjaa, sitten saa suunnata sohvalle…"

Jos edellinen kappale kuulostaa tutulta, tässä sinulle hyviä uutisia: tylsäkin liikkuminen kannattaa, sillä vaikka vihaisit käsillä olevaa liikuntaa, aivosi eivät vihaa sitä.

Atena

Ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen

– Hyödyt saa huolimatta siitä, pitääkö treenaamisesta vai ei. Tätä on testattu ihmisillä, jotka eivät nauti liikunnasta, ja jotka eivät saa suurta hyvää oloa siitä. Heistä tulee silti esimerkiksi luovempia. Hyödyt tuntuvat olevan mielialasta riippumattomia, ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää.

Hansen kirjoitti Aivovoimaa-teoksen liikunnan vaikutuksesta aivoihin. Ja millaisia vaikutuksia sillä onkaan: liikkuminen tekee luovaksi, auttaa taistelemaan stressiä vastaan, parantaa muistia, jopa nuorentaa ja tekee fiksummaksi!

Voiko aivojensa kannalta liikkua ”liikaa”?

Puoli tuntia hikiliikuntaa tekee aivoille erityisen hyvää. Helposti mieleen pujahtaa ajatus siitä, että mikäli puoli tuntia juoksua on hyvä asia, tunnin täytyy olla parempi. Voiko ihminen liikkua aivojensa kannalta ”liikaa”?

– Se on hyvä kysymys, ja vastaus on, ettei kukaan tiedä. Tiedämme, että vaikutukset aivoille tuntuvat tasaantuvan sen jälkeen, kun ihminen treenaa kolme kertaa viikossa, 45 minuuttia kerrallaan. Vaikka treenaa tätä enemmän, vaikuttaa siltä, ettei se tuota ylimääräisiä vaikutuksia. Kunto tietysti paranee, mutta vaikutukset aivoille eivät lisäänny, Hansen kuvaa.

Aivojen toiminnassa on vielä paljon sellaista, mitä emme ymmärrä – eikä ihme. Tutkijoilta kesti neljäkymmentä vuotta kartoittaa pienen sukkulamadon aivojen aktiivisuutta. Millimetrin mittaisella madolla kuitenkin on "vain" noin 300 aivosolua, joiden välillä noin 800 kytköstä.

Ihmisellä puolestaan on sata miljardia aivosolua. Niiden välillä on yli sata triljoonaa, siis tuhat miljardia, kytköstä.

– Tuleeko liikunnasta jossakin vaiheessa vaarallista aivoille? Emme yksinkertaisesti tiedä. Mielestäni, jos nautit maratoneista, Iron man -kisoista ja muista extreme-lajeista, kannattaa jatkaa, mutta niitä ei aivoterveyden näkökulmasta ole pakko harrastaa.

Treenaa ensin, mieti ongelmiasi sitten

Ihmiset syntyvät erilaisina, erilaisten taitojen ja kykyjen kanssa. Aivot kuitenkin muuttuvat koko elämän ajan, eli periaatteessa matematiikan saralla heikosti pärjäävä voisi parantaa kykyjään – esimerkiksi liikkumalla.

– Kaikilla meistä on erilaista potentiaalia mielen eri alueilla. Olemme kaikki erilaisia. Tiedämme, että aivot ovat plastisemmat, eli kykeneväisemmät muuttumaan, kuin aiemmin olemme ajatelleet. Ne eivät muutu vain lapsena, vaan läpi koko elämän. Monet muutokset ovat riippuvaisia elämäntyylistä. Me määrittelemme aivomme enemmän kuin toisin päin, sanoisin, Hansen pohtii.

Ihminen esimerkiksi oppii paremmin ja muistaa enemmän tekstiä, jos hän kävelee ennen kuin opettelee. Sanatesteissä opetelluista sanoista jäi Aivovoimaa-teoksen mukaan mieleen jopa 20 prosenttia enemmän, jos ne opeteltiin fyysisen aktiivisuuden jälkeen tai sen aikana sen sijaan, että opiskelu olisi tapahtunut levossa.

Jos tavoitteena on löytää ratkaisu tiettyyn ongelmaan, Hansen treenaisi ensin ja miettisi sitten.

– Tiedämme, että ihmisestä tulee luovempi ja tulokset luovuustesteissä paranevat yli 50 prosenttia tunti kävelemisen jälkeen. Tässä tapauksessa kannattaisi siis kenties kävellä tai juosta nopeasti, ja ajatella ongelmaa tunti suorituksen jälkeen. Tämä lisää ratkaisun mahdollisuuksia.

Monet asiat vaikuttavat siihen, miten hyvä ihminen on matematiikassa: treenin lisäksi koulutus, ympäristö ja muut asiat painavat vaakakupissa. Liikunnallakin on kuitenkin merkitystä – kenties enemmän, kuin moni arvaakaan.

– Se ei tarkoita, että jokainen voi juosta itsensä Einsteiniksi. Se ei ole jutun pointti. Uskon, että meillä on potentiaalia oppimisen suhteen, matematiikan suhteen, stressin vastustamisen suhteen. Potentiaalinsa voi saavuttaa, jos liikkuu.

Osittainen lähde: Anders Hansen: Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena)