Väheksytty harrastus nuorentaisi sekä parantaisi keskittymistä ja muistia: "Jos kyseessä olisi pilleri, tätä olisi markkinoitu kovasti"

– Jos kyseessä olisi pilleri, tätä olisi markkinoitu kovasti, ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää.

Kyseessä on se salaisuus, jota niin moni etsii: asia, joka parantaa muistia, saattaa jopa nuorentaa, tekee ihmisen luovemmaksi ja keskittyneemmäksi. Mainoskylttejä ei kuitenkaan näe katujen varsilla, koska kyseessä on ”vain” liikunta. Meillä on tapana väheksyä sitä, Hansen kuvaa.

”Purista kätesi kahdeksi nyrkiksi ja pidä niitä vastakkain. Aivosi ovat tämän kokoiset. Ne painavat suunnilleen yhtä paljon kuin maitotölkki.

Näin pieneen tilaan mahtuu kaikki se, mitä eläissäsi olet tuntenut ja kokenut.”

COLOURBOX

– Lainaus teoksesta Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla

15 vuoden ajan lääketieteellisiä tutkimuksia läheisesti seurannut Hansen alkoi viime vuosina kiinnittää huomiota siihen, miten hyviä tutkimuksia fyysisen aktiivisuuden eduista aivoille julkaistiin.

– Se yllätti minut. Liikunta ei vain tee oloa paremmaksi, vaan se tekee ihmisestä keskittyneemmän, parantaa muistia ja stressinkestävyyttä, tekee luovemmaksi ja saattaa jopa vaikuttaa älyyn.

Aivovoimaa-kirjassaan Hansen kertoo, miten suotuisasti liikunta vaikuttaa aivoihin. Liikunta on sanalla sanoen aivojen lääke – myös eräänlainen mielialalääke. Hansenin mukaan onkin harmi, että olemme oikeastaan unohtaneet liikkumisen.

– Aivot ovat yksi elimistä, kenties tärkein elin, johon liikkuminen vaikuttaa positiivisesti.

"Suurimmat vaikutukset saa pitkän ajan kuluessa"

Nouse nyt ylös. Kävele pieni hetki.

Kun toimit näin, sydämesi alkaa lyödä nopeammin, vahvemmin. Lihaksiin ja aivoihin virtaa enemmän verta.

– Verenkierto aivoihin lisääntyy jopa 20 prosenttia liikunnan aikana. Se tuo enemmän happea ja ravinteita. Luultavasti siksi luovuus, muisti ja muut toiminnot lisääntyvät lyhytaikaisesti, Hansen kuvaa.

Lyhytaikaisten vaikutusten lisäksi liikunnalla on pitkäkestoisia, hyviä vaikutuksia aivoille. Niitä ei valitettavasti saa yhden kävelylenkin jälkeen. Hansenin mukaan monen tutkijan mielenkiinnon kohteena on nyt proteiini nimeltä BDNF.

Atena

Kirjailija, ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen

– BDNF on proteiini, jota aivot tuottavat itselleen. Se tuntuu vaikuttavan monilla tavoin positiivisesti: se on tärkeää mielialan kannalta, se suojaa aivosoluja ja vaikuttaa olevan tärkeää myös oppimisen kannalta. Tapa saada lisää tätä proteiinia on liikkua. Ei ole mitään, mitä olisimme keksineet, mikä antaisi aivoille BDNF:ää kuten liikunta.

Proteiinin tasoa nostaa ennen kaikkea kuntoliikunta. Taianomaiselta vaikuttavaa BDNF-proteiinia ei kuitenkaan saa lisää yhdessä yössä.

– Tiedämme, että liikunta edistää uusien aivosolujen syntyä. Uusia soluja muodostuu aivojen muistikeskuksessa, jos olet fyysisesti aktiivinen. Tätä ei tapahdu yhdessä yössä: se vie viikkoja, jopa kuukausia, Hansen kuvaa.

– Osa liikunnan vaikutuksista on välittömiä ja johtuu luultavasti lähinnä verenkierron lisääntymisestä. Suurimmat vaikutukset saa pitkän ajan kuluessa, jos liikkumista jatkaa kuukausia, ja jopa vuosia.

Lopulta kyse ei ole siitä, miten liikut

Ajan henkeen kuuluu hyötyjen ja tulosten maksimointi. Seuraava looginen kysymys onkin se, onko yksi urheilulaji aivojen kannalta parempi kuin kaikki muut?

– Luultavasti ei, Hansen sanoo.

Mikä pettymys! Hyviäkin uutisia on: lopulta kyse ei oikeastaan ole siitä, mitä teet, vaan miten intensiivisesti teet sitä.

– Intensiivisyydellä tarkoitan tässä lähinnä sydämen sykettä. Pulssin pitäisi nousta, ja toimintaa tulisi jatkaa ainakin 30 minuuttia, mahdollisesti pidempäänkin, jotta saavutetaan maksimihyöty aivojen kannalta. Juoksu on hyvä laji, mutta voit myös uida, pyöräillä, hiihtää tai pelata tennistä, Hansen listaa.

– On hyvin tärkeää tiedostaa, että jopa käveleminen on tärkeää aivoille. Aivojen näkökulmasta on kuitenkin parasta nostaa pulssia, joten yritä tehdä sitä toisinaan.

Hansen itse harrastaa jalkapalloa ja tennistä. Kuten niin monet ihmiset, hänkään ei oikeastaan pidä juoksemisesta – mutta treenaa sitä silti.

– Yritän tehdä jotakin joka päivä. En oikeastaan pidä juoksemisesta, suurin osa ihmisistä ei pidä. Jalkapallosta pidän, joten harrastan sitä, mutta jos minulla ei ole aikaa tai en voi muusta syystä pelata jalkapalloa tai tennistä, juoksen joka tapauksessa. Koska tiedän, miten hyvää se minulle tekee.

Osittainen lähde: Anders Hansen: Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena)