Australia ilmoittaa, ettei se lähetä enää lapsia paljon arvostelua herättäneelle Naurun saaren pakolaisleirille. Viimeiset neljä lasta ovat lähtemmässä leirilta, mutta leiri pysyy kuitenkin auki.
Viimeiset leirillä olevat lapset omaisineen ovat siirtymässä Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Australia pääsivät sopuun asiasta aiemmin tänä vuonna. Viime syksynä leirillä oli vielä 109 lasta.
Enimillään Australian turvapaikanhakijaleireillä on ollut jopa 8 000 lasta, Australian siirtolaisasioista vastaava ministeri David Coleman sanoo.
Australian pääministerin Scott Morrisonin mukaan, että leiriltä on nyt joko siirretty tai ollaan siirtämässä kaikki lapset pois. Morrison sanoi myös, ettei leireille enää ohjata uusia lapsiperheitä.
Coleman nimitti edellisen hallituksen tekemää päätöstä Naurun leirin perustamisesta virheeksi.
Australia sanoo ehkäisevänsä ihmissalakuljetusta
Australia on kieltäytynyt ottamasta turvapaikanhakijoita omaan maahansa ja maan hallitus on tehnyt sopimuksen talousvaikeuksista kärsivän itsenäisen valtion Naurun kanssa turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta.
Maa on tehnyt samanlaisen sopimuksen myös Papua-Uuden-Guinean kanssa. Australia pitää samanlaista leiriä syrjäyksellä Manuksen saarella, joka kuuluu Papua-Uuteen-Guineaan.
Australia avasi leirin Naurun leirin 2013 ja alkoi ohjata sinne veneillä Australiaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Australian rannikkovartiosto sai ohjeet estää veneiden pääsy maihin Australiassa ja hinata veneet Nauruun tai Papua-Uuteen-Guineaan.
Mielenosoittajat Australiassa ovat säännöllisesti vaatineet Naurun ja Manuksen leirien sulkemista. Kuva Sydneystä viime heinäkuulta.
Australia on perustellut linjaansa sillä, että se estää turvanpaikanhakijoiden hukkumiskuolemat ja samalla vaikeuttaa ihmissalakuljettajien toimintaa.
Australian ulkomailla pitämillä leirillä arvioidaan olevan tällä hetkellä vähintään 1 200 turvapaikanhakijaa. Näistä noin 600 arvioidaan olevan yhä Naurun leirillä.
Ihmisoikeusjärjestöt tyrmistyneitä
Turvapaikanhakijoiden leirit Naurussa ja Papua-Uudessa-Guineassa ovat kutenkin herättäneet ankaraa arvostelua. Lierien oloja kuvattu surkeiksi ja niiden asukkailla on todettu sekä somaattisia sairauksia että mielenterveysongelma.
Useat australialaiset ja kansainväliset järjestöt ovat olleet huolissaan erityisesti lasten hyvinvoinnista leirillä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty international sanoi viime vuonna australian kiduttavan turvapaikanhakijoita Naurun ja Manuksen leireillä.
Viime vuonna Lääkärit ilman rajoja -järjestö sanoi naisten ja lasten kärsivän vakavista sairauksista saarella ja kyseessä oli inhimillinen hätätila. Järjestö oli huolissaan myös Naurun oman väestön terveydentilasta.
Pienempi kuin Kereva tai Lieksa
Naurun tasavalta on vain 21 neliökilometrin kokoinen ja siellä asuu noin 11 000 ihmistä. Valtio on siis pinta-alaltaan pienempi kuin Keravan kaupunki tai asukasluvultaan suurin piirtein samankokoinen kuin Lieksan kaupunki.
Nauru satelliittikuvassa
Vuonna 1968 itsenäistynyt Nauru vaurastui vuosikymmenten ajan fosfaatin louhinnalla ja sen myynnillä lannoitteiden raaka-aineeksi. Naurun bruttokansantuote henkeä kohden oli vielä 1980 maailman korkeimpia. Saaren pintakerroksessa oleva fosfaatti kuitenkin ehtyi 2000-luvun alussa ja maa joutui talousvaikeuksiin.
Leirejä vastustava mielenosoitus Adelaidessa toissavuonna.
Naurun hallitus menetti muun muassa ainoan lentokoneensa, kun se otettiin velkojen pantiksi. Hallitus joutui myös myymään fosfaattirahalla Australian Brisbaneeen rakennetun 52-kerroksisen pilvenpiirtäjänsä Nauru Housen, josta se vuokrasi toimitiloja yrityksille ja hankki näin Nauruun valututatuloja.
Saari yrittää löytää uusia rahanlähteitä
Nauru on sittemmin yrittänyt etsiä uusia ulkomaanvaluutan lähteitä. Yhdeksi näistä keksittiin turvapaikanhakijoiden leirin ylläpitäminen maksua vastaan. Maa on pyrkinyt myös veroparatiisiksi ja myynyt internetmaatunnustaan .nu ruotsalaisille käyttäjille. (Ruotsiksi ".nyt")
Naurun aiemmalla taloudellisella menestyksellä on ollut rankka hinta. Fosfaatinlouhinta on tuhonnut saaren muutenkin pienestä pinta-alasta noin 80 prosenttia.