Päänsärky ei ole aina samanlaista. Koska syyt särkyyn vaihtelevat, on hoitomuotoja myös erilaisia. Canadian Living kirjoitti viidestä eri tyyppisestä päänsärystä.
Jännityspäänsärky
Jos päätäsi on joskus särkenyt, se on luultavasti tuntunut juuri tällaiselta: tasaiselta, puristavalta tai kiristävältä säryltä. Puristus tuntuu useimmiten joka puolella päätä, mutta se voi olla myös toispuoleista tai painottua ohimoille, päälaelle tai takaraivolle. Lievä päänsärky tuskin edes vaikuttaa päivittäisiin toimiin, vaan voit puristuksen tunteesta huolimatta jatkaa esimerkiksi television katsomista tai tietokoneella työskentelyä.
Syyt: Jännittyneet lihakset niskan, hartioiden ja päänahan seudulla ovat yleensä osallisina jännityspäänsärkyyn. Taustalta voi löytyä myös stressiä, unenpuutetta, epäterveellisiä ruokailutapoja, masennusta, ahdistusta ja raskaita elämäntilanteita. Jotkut ovat myös synnynnäisesti taipuvaisempia jännityspäänsärkyyn. Vaivan perimmäistä syytä ei tiedetä.
Hoito: Useimmiten kipu loppuu itsestään, mutta miedot särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat nopeuttaa olon paranemista. Apua voi saada myös jännittyneiden lihasten venyttelystä tai hieronnasta sekä etenkin ulkoilmassa tapahtuvasta liikunnasta.
Migreeni
Migreenikipu kestää yleensä noin neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Kipu tuntuu sykkivänä, usein vain toisella puolen päätä, ja pahentuu liikkuessa. Oireisiin saattaa kuulua myös pahoinvointia ja oksentelua sekä valo-, haju- tai ääniherkkyyttä. Osalla tulee ennen päänsärkyä auraksi kutsuttu esioire, joka ilmenee näköhäiriönä.
Syyt: Migreeni voi olla periytyvää, mutta useimmiten migreeni johtuu jostakin ulkoisesta tekijästä. Esimerkiksi ruoasta löytyvät säilöntäaineet, alkoholi ja muut elämäntapatekijät, kuten aterioiden jättäminen välistä, nestehukka ja uniongelmat aiheuttavat migreeniä. Säätilojen vaihtelu, kirkas valo, kuumuus, valvominen ja hormonitasojen muutokset kuukautiskierron aikana saattavat niin ikään olla syitä migreenille.
Hoito: Hiljainen, pimeä ja viileä tila, jossa levätä, voi toimia ensiapuna kohtauksen alkaessa. Joillekin riittää lääkitykseksi tavallinen särkylääkitys, mutta saatavilla on myös paremmin tehoavia migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos itsehoito ei toimi ja kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa. Myös säännöllinen estolääkitys on mahdollinen. Kenties parhaimman lopputuloksen saa, kun yhdistää lääkehoidon ulkoisten laukaisevien tekijöiden välttämiseen ja pitää itsestään huolta liikkumalla, venyttelemällä ja vaikka hieronnalla.
Särkylääkepäänsärky
Särkylääkepäänsärky on tylppää särkyä, joka ilmaantuu päivittäin tai lähes päivittäin. Tyypillisesti jomotus alkaa aamuyöllä särkylääkkeen vaikutuksen loppuessa. Samaan aikaan voi esiintyä pahoinvointia, ärtymystä ja univaikeuksia.
Syyt: Särkylääkepäänsärky on ihmisen itsensä aiheuttama. Käytännössä se on seurausta siitä, että käyttää särkylääkkeitä – joko reseptillä tai ilman reseptiä ostettavia – liian usein ja liian pitkään. Tavallisia tulehduskipulääkkeitä ei pitäisi ottaa yli kolmena päivänä viikossa yli kolmen kuukauden ajan yhtäjaksoisesti.
Lääkkeet muuttavat aivoissa kipua välittävän hermojärjestelmän toimintaa, mikä johtaa siihen, että kivun lievitys vaatii yhä suuremman ja tiheämmän annostuksen. Kun päänsärkyjä tulee yhä useammin ja voimakkaampina, ihminen alkaa käyttää enemmän lääkkeitä ja vaikeasti katkaistava kierre on valmis.
Hoito: Särkylääkkeiden käyttö tulisi lopettaa joksikin aikaa kokonaan. Lopetuksen voi tehdä kerralla tai vähitellen annosta pienentäen. Vieroitusoireita tulee varmasti, mutta särkylääkepäänsärky katoaa muutaman kuukauden tai jopa viikon päästä.
Hortonin syndrooma eli sarjoittainen päänsärky
Hortonin päänsärky on harvinainen ja erittäin kivulias päänsäryn muoto. Kipu tuntuu kovimmalta silmän seudulla, alkaa äkisti ja kestää yleensä vartista kolmeen tuntiin. Sinä aikana voi tuntua siltä kuin veistä käännettäisiin silmässä. Kipua kuvaillaan toispuoleiseksi, viiltäväksi, poraavaksi, hakkaavaksi, läpitunkevaksi ja tykyttäväksi. Se tekee paikallaan pysymisestä vaikeaa ja pahenee makuulla.
Joskus oireena voi olla säryn lisäksi silmäluomen roikkumista, pupillien supistumista, kyynelvuotoa, nenän tukkoisuutta, silmän verestystä tai kasvojen hikoilua. Hortonia pidetään päänsäryistä kivuliaimpana, ja sitä nimitetäänkin myös itsemurhakivuksi.
Kohtaussarjoja voi tulla jopa päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa. Tyypillistä on, että kohtaukset tulevat niin säännöllisesti, että ihminen tietää, mihin vuorokaudenaikaan niitä odottaa. Kun kohtaussarja on ohi, voi seurata kuukausien tai jopa vuosien tauko ennen seuraavaa kertaa. Joskus harvoin kohtaukset kroonistuvat.
Syy: Hortonin syndrooman syytä ei ole saatu selvitettyä tarkasti. Kohtausten käynnistyminen keskushermostossa kuitenkin selittäisi oireiden vaihtelevaa kulkua ja kytkeytymistä vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin. Poikkeavuudet esimerkiksi uni-valve-rytmiä säätelevässä hypotalamuksessa saattavat osaltaan selittää ongelmaa.
Hoito: Tavalliset särkylääkkeet ovat tehottomia poistamaan kipua. Lääkäriltä voi saada toimivaa kohtaus- ja estolääkitystä. Alkoholinkäyttöä ja päiväunia kannattaa välttää aikoina, jolloin kohtauksia ilmaantuu. Myös happihengityksestä voi olla hyötyä.
”Ontelopäänsärky”
Jos jyskyttävään päänsärkyyn liittyy myös kuumeilua, vuotava nenä, tukkoisuutta ja vihreää limaa, taustalla voi olla ongelma poskionteloissa. Älä kuitenkaan tee väärää diagnoosia omin päin. Jos poskiontelot ovat kunnossa, voi olla, että kyseessä onkin migreeni.
Syyt: Taustalla on tulehdus tai tukkoisuus, joka on puolestaan seurausta siitä, että ontelot eivät pääse tyhjentymään kunnolla esimerkiksi flunssan tai allergian takia.
Hoito: Käy lääkärillä varmistaaksesi, että kyseessä on poskiontelotulehdus. Antibiootit korjaavat yleensä tilanteen, jos ibuprofeenia tai prasetamolia sisältävät särkylääkkeet eivät auta.
Lähteet: Canadianliving.com, Duodecim, Neuroliitto, Jatkuvapaansarky.fi, Neurokeskus, Migreeni.org, Tehylehti.fi
***
1:44
