Viisi "tyhmää" kysymystä älykodista: "Älykkyys ei sulje perinteisiä toiminnallisuuksia pois"

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Älykodin tehtävä on ennen kaikkea helpottaa asukkaidensa elämää. Arjessa se voi tarkoittaa automaattista valaistusta, päivällisreseptejä tarjoavaa älyjääkaappia tai ilmastointia, joka käynnistyy asukkaan ajellessa autollaan töistä kotiin päivän päätteeksi.

Tällä hetkellä suomalaisista kotitalouksista noin prosentti voidaan luokitella älykkäiksi kodeiksi. Määrä kuitenkin kasvanee nopeasti jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusia älylaitteita puskee markkinoille jatkuvasti lisää, ja yhä useampi uutta kotia rakentava pohtii kotiinsa myös älyratkaisuja.

Älykoteihin saattaa liittyä ajatus futuristisesta tulevaisuuden tekoälykodista, mutta arjessa toimivan kodin älykkäitä ominaisuuksia ei tarvitse edes ajatella.

Tutustu älyasumiseen!

Telia esittelee älykästä asumista kuukauden päästä alkavilla Asuntomessuilla Mikkelissä. Asuntomessujen asukasareenaa vastapäätä sijaitsevassa Telian älykodissa järjestetään ohjattuja kierroksia tasatunnein messujen jokaisena päivänä.

Asuntomessut järjestetään Mikkelissä 14.7.-13.8.2017.

Telian liiketoiminnan kehityspäällikkö Kimmo Ahvenlampi vastasi viiteen kysymykseen älykodeista.

1. Jos minulla on jo älytelevisio ja älypuhelin, onko kotini silloin älykäs?

”Ei ehkä sinällään. Tyypillisesti älykodilla tarkoitetaan, että kodissa olevat laitteet ovat verkottuneita ja vaihtavat tietoa keskenään. Pelkkä älytelkkari ei riitä, mutta se liitetään helposti osaksi älykotia. Älykodista puhutaan siinä vaiheessa, kun tapahtuu triggeröitymistä eli jotain tapahtuu automaattisesti. Esimerkiksi astut huoneeseen ja valot syttyvät päälle tai lähestyt kotiovea ja ovi aukeaa. Jos joudut itse painamaan kaukosäädintä, niin se ei vielä täytä älykodin merkkejä.”

2. Kuinka nopeasti älykodin teknologia vanhenee: jos nyt investoi johonkin, onko se jo ensi vuonna vanhaa teknologiaa?

”Kaikki teknologia valitettavasti vanhenee tai niiden elinkaari päättyy eli valmistaja ei enää tue niitä. Me toivotaan, että asukkaat voisivat luottaa niihin eli teknologia olisi niin sanotusti tulevaisuusvarmaa. Isojen yritysten, vakiintuneiden toimijoiden ratkaisuissa mahdollisuus, että ne ovat useammankin vuoden päästä toimivia ja tuki taattu, on parempi. Pienempiä startup-yrityksiä ei välttämättä enää muutaman vuoden päästä ole pystyssä. Mutta jos älykotiratkaisut täyttävät ostohetkellä tarpeet, niin uusia ominaisuuksia voidaan tuoda ikään kuin liimaten siihen päälle. Tyypillisesti älykoti on parhaimmillaan silloin, kun sen on kerran säätänyt itselle sopivaksi, eikä siihen sitten enää tarvitse palata.”

3. Voiko älykoti mennä lukkoon?

”Periaatteessa tällainen on täysin mahdollista. Esimerkiksi välillä laitteet eivät reagoisi langattomiin ohjauskäskyihin tai muuten käyttäytyisivät odottamattomasti. Tyypillisesti kodissa on edelleen mahdollista käyttää perinteisiä esimerkiksi valokatkaisimia, vaikka olisi älyvalaistus. Älykkyys ei sulje perinteisiä toiminnallisuuksia pois, vaan se tuodaan ikään kuin siihen päälle. Jos ongelmia tulee, myös perinteinen toiminto toimii. Toki riski aina on, mutta ei se ole sen suurempi kuin mikä se tyhmässä kodissa on.”

4. Kuinka paljon älykoti tietää asukkaistaan?

”Tyypillisesti älykotiratkaisut eivät tarkkaile käyttäjiään tai kerää heistä tietoa, vaan keskittyvät vain yhteen asiaan eli toimintoonsa. Toisaalta jos kuluttaja suostuisi jakamaan tietoja esimerkiksi vakuutus-, huolto- tai energiayhtiöille ja saisi siitä jotain hyötyä itselle, niin miksi ei? Suomessa ei ole vielä ostettavissa puheohjattavia älykotilaitteita, kuten Google Home, Amazon Echo ja nyt Apple HomePod, jotka jatkuvasti kuuntelevat asukkaan puhetta herätesanan varalta. Siinä voi nousta mieleen huoltakin, että minne kaikkialle kotona käydyt keskustelut menevät. Kaikkien valmistajien tahto on, että tietoturvasta huolehditaan, eikä tietoa pääse vääriin käsiin.”

5. Nyt tarvitaan nettiä, että voidaan hoitaa arkisia asioita helpommin. Tarvitaanko kohta älykoti, että voidaan asua helpommin?

”Meidän tahto teleoperaattorina on juuri se, ja sitä halutaan viestiä, että jokainen suomalainen koti voisi olla entistä älykkäämpi ja että älyominaisuudet olisivat luonnollinen valinta kotiin, kuten verkkoyhteys, vesi ja sähkö. Älykoti tulisi niiden rinnalle. Ihmiset eivät enää haluaisi muuttaa tyhmään kotiin. Toki menee vuosia ennen kuin älykodit todella yleistyvät. Ihmisten täytyy ensin päästä itse kokeilemaan älykotiominaisuuksia tai kuulla ystäviltä arkea helpottavista kokemuksista. Olisi outoa, ettei koti tästä muuttuisi älykkäämmäksi.”