Pohjanmaalla useamman ihmisen pelätään saaneen tuhkarokkotartunnan, kun ulkomailta tuliaisena tuotu tauti on sairastuttanut ainakin yhden lapsen Luodossa. Mutta mikä on tuhkarokko ja mistä sen tunnistaa?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että erityisen vaarallisen tuhkarokosta tekevät kaikki siihen liittyvät jälkitaudit.
– Tuhkarokossa on enemmän jälkitauteja kuin monessa muussa. Virus voi aiheuttaa aivokuumetta ja esimerkiksi influenssaan verrattuna tauti on huomattavasti vaarallisempi, hän toteaa.
Mistä tuhkarokon tunnistaa?
Tuhkarokon voi sairastaa vain kerran elämässään. Se on ilmateitse tarttuva infektio, joka alkaa tyypillisesti hengitystieinfektion oireilla.
– Alkuoireita voivat olla nuha, yskä, kuume ja silmän sidekalvontulehdus. Poskien limakalvoille alkaa tulla vaaleita täpliä ja noin 3–5 päivää alkuoireiden jälkeen potilaille tulee ihottumaa, Järvinen kertoo.
Ihottuma alkaa yleensä keskeisesti kasvoilta, leviää sitten vartaloon ja kohti raajoja.
Kuinka tuhkarokko tarttuu?
Tuhkarokko tarttuu henkilöstä toiseen äärimmäisen helposti.
Tartuttamisvaihe alkaa juuri ennen ensimmäisten hengitystieoireiden alkua. Sitä ennen tauti on voinut itää ihmisessä jo melkein parin viikon ajan.
– Tämä on niin tarttuva tauti, että jopa samasta tilasta kulkeminen saattaa johtaa tartuntaan, Järvinen kuvailee.
Infektiosairauksien klinikan ylilääkärin mukaan virus ei elä pinnoilla kovinkaan pitkään, mutta ilmassa sitä voi olla yhä, vaikka tartuttaja olisi jo poistunut tilasta. Tämän jälkeen tauti voi itää useita viikkoja ennen kuin sen fyysiset oireet näyttäytyvät.
Tuhkarokon tartuttamisvaihe alkaa juuri ennen ensimmäisten hengitystieoireiden alkua. Sitä ennen tauti on voinut itää ihmisessä jo melkein parin viikon ajan.
Mitä tehdä, jos epäilee tuhkarokkoa?
Järvisen mukaan ensimmäinen askel on soittaa lähimpään terveyskeskukseen mahdollisesta epäilystään.
– Tautia ei pidä lähteä levittämään päivystystiloihin, vaan soittaa ja odottaa lisäohjeita.
Mahdollisesti tautia kantavat potilaat hoidetaan aina omassa huoneessaan, ilmaeristettyinä muista potilaista. Rokotetuille henkilöille tuhkarokko ei aiheuta vaaraa, mutta lääkärit käyttävät hengityssuojaimia kaikkien tuhkarokkoepäilyjen kohdalla.
Seuraava askel on pyrkiä tavoittamaan kaikki taudille altistuneet. Jos altistuneilla henkilöillä ei ole olemassa olevaa rokotussuojaa, voidaan heille antaa joko rokote tai verenluovuttajilta kerättyjä vasta-aineita, jotka ehkäisevät taudin puhkeamisen.
Ajoissa tehtyinä toimenpiteinä nämä voivat estää tautia tai ainakin lieventää sen oireita.
Jos altistunut henkilö ei jostain syystä suostu tulemaan hoidon piiriin, voidaan hänet pahimmassa tapauksessa määrätä kotieristykseen.
– Tuhkarokko määritellään tartuntatautilaissa yleisvaaralliseksi, joten tämä ei anna viranomaisille pelkästään oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia torjua tautia ja sen leviämistä, Järvinen selittää.
Mistä tuhkarokko on saapunut Suomeen?
Suomessa tuhkarokkotapaukset ovat harvinaisia, sillä tuhkarokkorokote kuuluu viralliseen rokotusohjelmaan ja suurin osa suomalaisista on sitä vastaan rokotettuja.
Niissä harvoissa tapauksissa, kun tuhkarokkoa Suomessa tavataan, on tauti tullut ulkomailta joko ulkomaalaisten mukana tai suomalaisten rokottamattomien henkilöiden tuliaisina. Erityinen vaaranpaikka tämä on yhteisöille, joissa rokotuskattavuus on matalampi.
– Meillä on länsirannikolla yhteisöjä, joissa on enemmän rokotusvastaisuutta. Tällaisissa paikoissa voi syntyä paikallisia epidemioita, Järvinen kertoo.
Hän itse ei ole todistanut koko uransa aikana kuin vain yhtä tuhkarokkotapausta.
Miksi tästä yhdestä tartuntatapauksesta nyt vouhotetaan?
Selitys on Järvisen mukaan yksinkertainen. Erityisen helposti tarttuvan taudin tartuntaketju pyritään katkaisemaan ennen kuin se pääsee tekemään tuhojaan mahdollisesti rokottamattomien keskuudessa.
– Lähiympäristössä voi olla ennen kaikkea rokottamattomia pikkulapsia, joilla ei ole vielä suojaa tautia vastaan. Heille voi tulla tuhkarokosta vaikeitakin komplikaatioita. Nämä ovat kuitenkin estettävissä, jos taudin torjuntaan lähdetään ajoissa.