Tässä jutussa kerromme, miten apinarokko tarttuu, millaisia oireita tartunta aiheuttaa ja miten tautia hoidetaan.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on havaittu lyhyessä ajassa kymmeniä tapauksia harvinaista apinarokkoa. Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että tauti voi levitä myös Suomeen.
Apinarokko on maailmasta rokotusten avulla hävitetyn isorokon sukulaistauti, joka tunnetaan 1950-luvulta asti. Virusta esiintyy keskisen ja läntisen Afrikan villieläimissä, joista sen havaittiin ensimmäisen kerran tarttuneen ihmiseen vuonna 1970.
Tämänhetkinen tilanne on sikäli poikkeuksellinen, ettei apinarokon alkulähdettä ja tartuntaketjuja tunneta. Kaikilla sairastuneilla ei ole yhteyttä toisiinsa tai endeemisille alueille.
Miten apinarokkotartunnan uhriksi sitten voi joutua ja mistä taudin tunnistaa?
Apinarokon tarttuminen
Apinarokkotartunnan saadakseen ihmisen pitää olla läheisessä kontaktissa sairastuneeseen. Monet nyt pinnalla olleista tapauksista on liitetty miesten väliseen seksiin.
Kondomi ei välttämättä suojaa tartunnalta, joka tapahtuu viruksen aiheuttamien rakkuloiden välityksellä. Virus tarttuu, jos sitä pääsee vaurioituneelle iholle, limakalvolle tai hengitysteihin. Tyypillisesti tämä vaatii hyvin läheisen kosketuksen, mutta apinarokko voi levitä myös ilmassa isoina pisaroina. Tartunnan voi saada myös saastuneista lakanoista, WHO kertoo.
Tyypillisesti apinarokkotartuntaa ei kuitenkaan saada toiselta ihmiseltä vaan villieläimeltä. Länsimaissa on todettu aiemmin yksittäisiä apinarokkotapauksia matkustamisen ja eksoottisten lemmikkien kaupan vuoksi. Pitkät tartuntaketjut ovat olleet harvinaisia.
Isorokkovirusrokote suojaa myös sen sukulaisviruksilta apinarokko mukaan lukien. Rokotteita ei kuitenkaan ole annettu laajasti 1970-luvun jälkeen, minkä vuoksi nuori väestö on altis sairastumaan myös apinarokkoon. Aikanaan rokotuksen saaneiden immuniteetti on todennäköisesti heikentynyt vuosikymmenien kuluessa, joten hekin saattavat olla alttiita taudille.
Pitääkö suomalaisten olla huolissaan apinarokosta? Juttu jatkuu videon alla.
4:31
KATSO VIDEO: Apinarokko leviää Euroopassa – THL kertoo, pitääkö suomalaisten olla huolissaan.
Apinarokon oireet voivat sekoittua muihin sukupuolitauteihin
Apinarokon itämisaika vaihtelee 5–21 päivän välillä ollen useimmiten viikosta kahteen. Tuona aikana ihminen ehtii vaihtaa maata tai mannerta, mikä vaikeuttaa tartuntaketjujen jäljittämistä.
Tartunnan saaneen iholle voi kehittyä vesirokkoa muistuttavia rakkuloita. Muutama päivä ennen rakkuloiden ihottuman puhkeamista voi esiintyä kuumetta ja yleistä sairauden tuntoa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Esimerkiksi lihaskipu, päänsärky, uupumus ja turvonneet imusolmukkeet ovat mahdollisia ensioireita.
Yleensä ihomuutokset ilmaantuvat kasvoille, joista ne voivat levitä muualle vartalolle, etenkin kämmeniin ja jalkapohjiin sekä genitaalialueille. Rakkulat kehittyvät samassa vaiheessa kohoumaksi, rakkulaksi ja märkäiseksi.
On mahdollista, ettei kaikkia apinarokkotartuntoja ole havaittu, sillä harvinaisen taudin aiheuttamat oireet on kuitattu kuppana tai herpeksenä.
Miten Suomen yleisimmät seksitaudit oireilevat? Juttu jatkuu videon alla.
4:32
KATSO VIDEO: Gynekologi kertoo olennaiset seikat Suomen yleisimmistä seksitaudeista.
Apinarokon hoito
Apinarokon hoito on oireenmukaista. Yleensä tauti paranee itsestään muutamassa viikossa. Vakava tauti on mahdollinen erityisesti, jos tartunnan saaneen puolustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt.
Viime aikoina levinnyt apinarokon muoto on aiheuttanut Afrikassa noin 3,6 prosentin tapauskuolleisuuden, mutta Lääkärilehden mukaan arvio on todennäköisesti yläkanttiin. Maailman terveysjärjestö WHO kertoi viikonloppuna, ettei nyt havaittuihin tartuntoihin ole liitetty kuolemantapauksia.
WHO on kutsunut asiantuntijoita keskustelemaan mahdollisista rokotuksista apinarokkoa vastaan. Isorokkorokotetta on edelleen varastoituna useissa valtioissa, myös Suomessa, kertoo THL.
Lue myös: Tutkijat varoittavat: Yksi ihmiskunnan tappavimmista taudeista uhkaa tehdä paluun
Lue myös: Minttu sairasti klamydiaa tietämättään – kamala seuraus koko loppuelämäksi: "Alitajunnassa huudan koko ajan itselleni, että olisi pitänyt tehdä toisin"
Lähteet: THL 1 & 2, Lääkärilehti, WHO 1 & 2