Euroviisuissa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa puolet äänistä tulee yleisöltä ja puolet viisutuomaristolta.
Suomen Pertti Kurikan Nimipäivät ei päässyt jatkoon tiistaina järjestetyssä ensimmäisessä semifinaalissa. Semifinalisteista kymmenen pääsi lauantain finaaliin, ja kuusi jäi rannalle.
Euroviisuasiantuntija ja -kirjailija Anna Muurinen on pettynyt ja harmissaan Suomen puolesta. Hän uskoo tuomarien mielipiteiden ratkaisseen PKN:n kohtalon.
– Ilmeisesti tuomariäänet veivät ison osan saldosta. Tuomariäänet olivat ne, jotka torppasivat yhtyeen. Niillä on nykyään valta torpata isot kansansuosikit, Muurinen uskoo.
Euroviisuissa käytetään nykyään niin sanottu 50/50-äänestysjärjestelmä. Esiintyjien sijoituksen siis ratkaisevat puoliksi yleisön antamat äänet ja puoliksi asiantuntijoista koottujen raatien pisteytykset.
Pertti Kurikan Nimipäivät veti semifinaalissa varman punkshow'n.
Kyseinen järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009, eli ei ollut käytössä esimerkiksi vielä 2006, kun Lordi voitti viisut ylivoimaisella pistepotilla.
– Tämä järjestelmä kehitettiin nimenomaan siksi, että viisujen ilmiöt karsiutuisivat pois. Ja niin näyttää nyt käyvänkin, Anna Muurinen toteaa.
– Tuomareiden rooli on poimia kilpailuesitysten joukosta hyviä sävellyksiä.
Selvisikö PKN:n tarina kaikille?
Muurinen uskoo osansa eiliseen lopputulokseen olleen myös sillä, että semifinaalissa oli mukana niin paljon Itä-Euroopan maita.
Eilen tiistaina tulosten selvittyä media ja viisufanit ryhtyivät kilvan selittämään tappiota sillä, että Itä-Euroopan maat antoivat ääniä lähinnä vain toisilleen. Finaaliin pääsivätkin Albania, Armenia, Venäjä, Romania, Viro, Unkari, Georgia ja Serbia.
Venäjän Polina Gagarina on yksi viisujen ennakkosuosikeista.
– Oli selvää tietenkin, että Itä-Euroopalle Suomen edustaja on ollut vaikeampi käsitellä. Ja tiesivätkö kaikki mikä on Suomen tarina? Muurinen pohtii.
– Se ei välttämättä selviä lyhyestä esityksestä ja voi olla katsojalle hämmentävää. Usein siinä vaiheessa tulee torjunta, eikä jaksa syventyä tarkemmin.
Suomen kohtalon lisäksi Muurista jäi surettamaan Alankomaiden ja Tanskan esitysten karsiutuminen.
– Itä oli kovin vahva, ahdistavat Albania ja Georgiakin pääsivät jatkoon. Onko ihmisillä Euroopassa paha olla, kun jatkoon pääsi vain masentavia balladeja? En oikein lämpene niille, nyt on muutenkin niin synkeä aika, että tarvittaisiin vähän iloa, Muurinen tiivistää ensimmäisen semifinaalin tuloksen.
Ensi vuodelle iloinen poppibiisi
Muurisen oma suosikki tiistain semifinaalissa oli Viron Elina Bornin ja Stig Rästän Goodbye To Yesterday -kappale.
– Viro oli tosi vahva, se muistutti viime vuoden Hollannin esitystä, joka sijoittui toiseksi. Kappale oli eleetön, tarina toimi ja musiikki oli dokuksessa, Muurinen luonnehtii naapurimaan viisua.
Viron Stig Rästä ja Elina Born muistivat Suomea myös kauniilla eleellä finalistien pressissä, kun he pitivät näkyvästi esillä Viron lipun lisäksi Suomen lippua.
Viisupettymyksen jälkeen käynnistyivät myös spekulaatiot siitä, millaisella esityksellä Suomi menestyisi viisuissa paremmin ensi vuonna.
Muurinen piti PKN:n kappaletta ja bändin jäsenten edustamista Wienissä huippuhyvänä, mutta vuoden päästä hän valitsisi viisuihin tyystin toisenlaisen kappaleen.
– Melodia edellä lähtisin, ja jos jätettäisiin se julistaminen hetkeksi. Toivoisin ensi vuodelle iloista poppibiisiä, jossa ei olisi mitään poliittista sanomaa. Tarvittaisiin tarttuva biisi, jota on helppo hyräillä mukana, asiantuntija kuvailee täydellistä viisubiisiä.