Virolaisasiantuntijan mielestä on luonnollista, että Venäjän toimet huolestuttavat kansalaisia Suomenlahden molemmilla rannoilla. Hieman pessimistisesti Venäjän tulevaisuuteen suhtautuva Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson sanoo Pohjolan turvallisuusyhteistyön olevan erittäin tärkeää.
– Venäjän aggressiivinen toiminta ja retoriikka ei yllätä virolaispoliitikkoja ja niitä tahoja, jotka vastaavat maan turvallisuudesta.
Britannian puolustusministeri Michael Fallon sanoi loppuviikolla, että Venäjä kääntää Ukrainasta nyt katseensa Baltiaan.
Marko Mihkelson sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että Venäjän yhä aggressiivisemmaksi muuttuvaa käytöstä on ollut nähtävissä jo lähes kymmenen vuotta.
– Tällä hetkellä kysymys ei todellakaan ole ainoastaan Ukrainasta tai siitä, mitä tapahtuu Itä-Ukrainan kaupungeissa. Venäjän ulkopoliittinen kielenkäyttö ja konkreettiset teot viittaavat siihen, että maa on tyytymätön kylmän sodan lopun tapahtumiin. Se haluaa revisionistisesti eli historiaa uudelleen arvioiden saada aikaan muutoksia.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan kysymys ei myöskään ole ainoastaan Venäjän ja länsimaiden suhteiden huononemisesta Baltiassa. Tapahtumia pitää Mihkelsonin mukaan seurata laajempana eurooppalaisena ongelmana, jossa myös Suomella on roolinsa.
– Koko asian avain on jo vuonna 2005 presidentti Vladimir Putinin esille tuoma ajatus, että Neuvostoliiton hajoaminen, eli maailmanjärjestyksen muuttuminen, oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi. Nyt me näemme, että tätä katastrofia yritetään korjata.
Suomen tapaan Virossakin ihmiset puhuvat paljon Venäjästä ja Ukrainan tapahtumista. Valtiotasolla esimerkiksi presidentti Toomas Hendrik Ilves on ollut erittäin aktiivinen keskustelunherättäjä perinteisessä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa. Suuri kysymys on, mistä tämä johtuu?
Mihkelson sanoo, että valitettavasti Venäjä on oman historiansa panttivanki. Panttivangilla hän tarkoittaa sitä, että Venäjällä hukataan uskomaton määrä ihmisistä lähtöisin olevaa energiaa, jota voitaisiin käyttää oman valtion hyvinvoinnin parantamiseen ja modernisoimiseen olemassa olevien rajojen sisällä.
– Paljon ei ole tehtävissä. Satojen vuosien aikana kasaantunut paine ja historiallinen traditio antavat jatkuvasti aihetta laajentumiseen tähtäävään ulkopolitiikkaan. Valitettavasti sisätönä on sodan valloilleen päästäminen Euroopassa, kuten on käynyt Ukrainassa, entinen Venäjä-tutkija huokaa.
Pelon ja epävarmuuden luomista
Mihkelsonin mielestä Venäjä käy parhaillaan länttä vastaan kylmää kyber-sotaa. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan Pohjoismaiden ja Baltian tiivistynyt yhteistyö yli rajojen ja keskustelu turvallisuudesta on hyvinkin luonnollista ja tarpeellista.
Kysymykseen, onko Suomella tai Virolla jotain todellista pelättävää, Mihkelsonilla on vastaus valmiina.
– Myös Venäjälle voima on oleellinen argumentti. Kun valtio tai valtiot osoittavat, että ne kunnioittavat omaa itsenäisyyttään myös silloin, kun sitä on tarvetta puolustaa, uskon että kaikki älyttömimmätkin ideat, joita itänaapurin rajojen sisällä mahdollisesti liikkuu, eivät toteudu.