Parin viime vuoden aikana Virossa on jäänyt turvallisuusviranomaisten haaviin ainakin seitsemän Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n, sotilastiedustelu GRU:n tai ulkoisen tiedustelun SVR:n värväämää agenttia.
Viimeisin tapaus on nimeltään Aleksei Vassiljev, joka otettiin kiinni hieman yli kuukausi sitten Narvan rajanylityspaikalla. Häntä epäillään muun muassa suuren kyberhyökkäyksen valmistelusta FSB:n laskuun.
Viron turvallisuuspoliisi Kapon (Kaitsepolitsei) vt. johtaja Aleksander Toots kertoo Postimees-lehdelle varsin karun tarinan siitä, kuinka nuoria miehiä värvätään agenteiksi ja mitä kaikkea agentit tekevät.
– Yhteistyöhön ryhtyminen on helppoa ja romanttista. Kun jäädään kiinni, siitä on romantiikka kaukana. Luvattiin jotain muuta, Toots sanoo.
Seitsemästä viime vuosina Virossa kiinni jääneestä suurin osa on ollut 18–23-vuotiaita.
Nimettömänä pysyttelevä agenttilähde kertoo lehdelle, että nuoret ovat Venäjän tiedusteluelimille halpaa tavaraa. Jos he jäävät kiinni, heidän peräänsä ei useinkaan kysellä.
– He ovat usein mitäänsanomattoman näköisiä, hyvällä itsetunnolla varustettuja ja hyvässä fyysisessä kunnossa. Heitä motivoi usein isänmaallisuus, mutta suurin voima on romantiikka, lähde kertoo.
– Värvättäville tarjotaan pientä lisätuloa tai korostetaan yksinkertaisesti isänmaallisuutta. Todellisuus iskee silmille vasta, kun jäädään kiinni.
Isojen poikien tehtäviä
Toots sanoo, että pienistä palkkioista ja värvättyjen nuoresta iästä huolimatta heidän tehtävänsä eivät ole yksinkertaisia.
Esimerkkinä viime vuonna kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen tuomittu Artjom Malõšev.
Salakuljetus on Venäjän ja Viron rajalla yleistä.
Salakuljetusringissä toiminut kaksoiskansalainen oli värväämishetkellä 18-vuotias. Hänen tehtäviinsä kuului raportoida Viron puolustusvoimien ja sen liittolaisten tekemisistä ja tekniikan liikkumisesta. Mies kokosi myös yksityiskohtaista tietoa etelärajan rajavalvontaviranomaisten toimista, vartiopisteistä ja työntekijöistä. Palkaksi hän sai FSB:ltä käteistä.
Toots sanoo, että Malõševin kaltaiset nuoret miehet ovat Venäjän tiedusteluelimille lottovoitto, varsinkin visuaalisen tiedustelun osalta.
– Salakuljettajat tuntevat maaston, osaavat liikkua pimeässä, ovat selvillä rajavyöhykkeen koosta. Heillä on kontakteja ja mikä tärkeintä, he ovat huijattavissa.
"Kukaan ei ole rautaa"
Venäjää kiinnostaa, onko kalustoa vai ei?
Tootsin mukaan Viron länsiliittolaiset kiinnostavat Venäjää erittäin paljon. Varsinkin Venäjän omaan sotadoktriiniinkin kuuluva bluffi. Kun paperilla Virossa on tietty määrä tankkeja, erilaisissa tilaisuuksissa voi julkisesti tutkia niiden määrää ja yhteistyötä. Samoin voi Ämarin lentokentällä tutkia, paljonko kenttä voi ottaa vastaan kalustoa ilmasta.
Turvallisuuspoliisin vt. johtajan mukaan itänaapurin värväämät jäävät useimmiten kiinni omaa huolimattomuuttaan.
– Valppaus yksinkertaisesti katoaa.
– Kiinnijäämisen hetkellä kukaan ei ole rautaa. Kaikki kertovat jossain vaiheessa tietonsa. Ei ole ollenkaan harvinaista, että syytetty aloittaa hyvinkin pian yhteistyön vangitsijoidensa kanssa, Toots sanoo.
Virossa on todistettavasti jäänyt kiinni ainakin neljällä eri tavalla värvättyjä FSB:n tai GRU:n agentteja. On käytetty väärää identiteettiä, peitteenä on ollut yritystoiminta, diplomaattinen koskemattomuus tai agentti on värvätty suoraan Venäjältä.
Tootsin mukaan Venäjän tiedusteluelinten mielenkiinto Viron politiikkaan ja puolustusvoimien toimintaan on pysyvää.
– Vaikka julkisuudessa ei ole nähty poliittista tai taloudellista vakoilua, se ei tarkoita, etteikö sitä olisi.
"James Bond"
Eittämättä kuuluisin Viron viranomaisten haaviin jäänyt vakoilija on James Bondinkin tarinat peittoava Herman Simm. Epäilyt Simmiä kohtaan heräsivät 2008. Tutkimusten jälkeen 12,5 vuoden vankeusrangaistukseen tuomittu Simm aloitti vakoojan uransa jo 1995.
Simm oli sekä sisä- että puolustusministeriössä tehtävissä, joissa hänellä oli pääsy salaisiksi määriteltyihin dokumentteihin.
Syyttäjän mukaan Simmillä oli vuoden 1995 marraskuusta vuoden 2008 toukokuuhun saakka pääsy puolustusministeriön ja Viron ulkoisen vakoilun salaisiksi määriteltyihin tietoihin.
Venäjän ulkoiselle tiedustelupalvelulle SVR:lle työskennellyt huippuvirkamies Simm luovutti itään kaikkiaan yli 2000 dokumenttia.
Simm ryhtyi vakoojaksi useiden arvioiden mukaan rahanahneudesta, pettymyksestä ja turhamaisuudesta.
Venäjän tiedustelupalvelut eivät ole myöntäneet yhdenkään kiinni jääneen olleen niiden palkkalistoilla.