Viron turvallisuusviranomaiset selvittävät edelleen, miten vakoilusta epäiltyjen Deniss Metsavasin ja Pjotr Volinin värvääminen tapahtui.
Viron suojelupoliisin päällikkö Arnold Sinisalu sanoo ajankohtaisiin aiheisiin keskittyvässä tv:n Radar-ohjelmassa, että värväämisen tapa on aina erilainen.
– Värväämiseen on olemassa tietyt metodit, mutta se on aina myös hyvin luovaa toimintaa. Kaikki riippuu ensi kädessä värväyksen kohteesta ja siitä, kuinka taitava ja osaava ihmisten käsittelijä värvääjä puolestaan on, Sinisalu sanoo.
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Muun muassa Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves sekä entinen ulkoministeri ja pitkäaikainen suurlähettiläs Marina Kaljurand kertoivat eilisessä lähetyksessä kokemuksiaan vakoilusta. Myös Postimees-lehti kirjoittaa Radarin sisällöstä.
– Eräs CIA:n tytöntekijä sanoi kerran, että ihmiset eivät tajua tulleensa värvätyiksi ennen kuin on liian myöhäistä, nykyisin Stanfordin yliopistossa vierailijaprofessorina työskentelevä Ilves Kertoo.
Rahaa ja itsetuntoa
Virossa on kymmenen viime vuoden aikana tuomittu neljä ihmistä valtiopetoksesta ja vakoilusta. Kymmenen ihmistä on tuomittu pienemmistä tietojen luovuttamista koskevista rikoksista.
Suojelupoliisin päällikkö Sinisalu sanoo, että yksi kaikkien kiinnijääneiden motivaattoreista on ollut luonnollisesti raha. Ideologia harvemmin.
Ainakin 13 vuotta Venäjälle vakoillut Herman Simm sai palveluksistaan taskuntäytettä, mutta erittäin suuri motivaation lähde oli Simmin omasta mielestä saamatta jäänyt kunnioitus ja kiitokset. Esimerkiksi Aleksei Dresseniä ajoivat puolestaan raha ja ideologia, mutta myös tarve saada korjattua alamäkeen turvallisuuspoliisissa mennyt ura.
Valokuvia yöllä
Ilves kertoo, ettei häntä itseään ole yritetty värvätä, mutta hän oli kahden presidenttikautensa aikana tekemisissä kaikkien tuomittujen vakoojien kanssa. Ulkoministerinä ollessaan Ilves törmäsi konkreettisesti yrityksiin olla yhteydessä virolaisiin diplomaatteihin.
– Eräässä tapauksessa ulkoministeriön yläkerroksissa työskennellyt ihminen, oli hän agentti tai ei, valokuvasi ja kopioi yöllä ministerin papereita. Hän jäi kiinni, kun paperit löydettiin työntekijän käsilaukusta, Ilves muistelee.
Marina Kaljurand sanoo tietävänsä kollegoja, joita on lähestytty värväysmielessä.
Kaljurand puolestaan muistelee aikaa suurlähettiläänä Venäjällä.
– Kävelin terrierini kanssa puistossa, jossa ei tavallisesti ollut muita koiria. Viikon kuluttua puistoon ilmestyi toinen terrieri taluttajansa kanssa. Koiranulkoiluttaja oli hyvin puhelias ja halusi jatkuvasti jutella. Ihmettelin kyllä, että mistä he siihen ilmestyivät. Lakkasimme ulkoilemasta siellä, Kaljurand kertoo.
Kaikenlaista nähnyt suojelupoliisin päällikkö Sinisalu kertoo muutamia esimerkkejä, miten vakoojaksi saattaa päätyä:
Sinisalun mukaan kostea ravintolailta ja ravintolasta mukaan lähtenyt naispuolinen seuralainen saattaa olla syötti. Seuraavana aamuna nahkatakkiset miehet tulevat kertomaan, että olet raiskannut tämän naisen. Siitä selviää ryhtymällä yhteistyöhön. Myös pettämisellä kiristetään.
– Bussissa joku voi kävellä ohi ja tönäistä. Hän ryhtyy pahoittelemaan todella syvästi ja haluaa tarjota esimerkiksi kahvit. Sen jälkeen hän haluaa tavata jälleen ja taas uudestaan. Kun aika on kypsä, ehdotetaan tietojen hankintaa ja myymistä. Aivan kuin elokuvissa, Sinisalu sanoo.
Ota yhteyttä viranomaisiin
Suojelupoliisin mukaan kaikkien, jotka epäilevät joutuneensa jonkin tiedustelupalvelun lähestymisyritysten kohteeksi, täytyisi viipymättä ilmoittaa siitä suojelupoliisiin.
– Kontakteja on ollut. Siinä mielessä kaikki on mennyt hyvin, että yksikään ilmoittautuneista ei ole lähtenyt valtionpetoksen tielle.
Virossa vakooja on jäänyt viranomaisten haaviin puolustusministeriöstä, suojelupoliisista ja tuorein tapaus koskettaa puolustusvoimia.
Suojelupoliisin päällikkö sanoo, että kaikki puolustukseen jollain tavoin liittyvät ovat luonnollisesti värväysyritysten kohteena.
13:29
Poliitikot eivät tiedä
Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson sanoo ohjelmassa, että poliitikoilla on harvemmin sellaista tietoa, mikä kiinnostaisi esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelu GRU:ta.
Yhteenlaskettuna Virossa on asiantuntijoiden mukaan noin 10 000 mahdollisesti Venäjän tiedustelupalveluja kiinnostavaa henkilöä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mihkelson sanoo, että Venäjän toiminta Viroa vastaan ei ole todellisuudessa suunnattu vain Viroa vastaan. Maa on osa länttä, Naton ja EU:n jäsen.
– Enemmistö poliitikoista ja asiantuntijoista on sitä mieltä, että meidän vastatiedustelumme toimii hyvin. Murheellista on se, että uutisia maanpettureista ei kuule toisista Euroopan maista. Ei ole millään lailla uskottavaa, että heitä ei toimisi myös niissä, Mihkelson pohtii.