Venäjällä on herättänyt suuttumusta ulkoministeri Sergei Lavrovin saama näpäytys Moskovaan akkreditoiduilta EU-maiden suurlähettiläiltä. Lavrov halusi tavata lähettiläät ennen 15.-17. maaliskuuta pidettäviä presidentinvaaleja, joita lännessä pidetään näytösluonteisina ja Vladimir Putinin valtaa pönkittävinä. Lähettiläät kieltäytyivät tapaamisesta.
– Kaikille herää kysymys: Mitä he tekevät, ja miksi, miten he tulkitsevat toimintansa maamme alueella, jos he eivät toteuta tärkeintä tehtäväänsä, ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova kommentoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Hänen mukaansa EU-maiden lähettiläät ovat puuttuneet maan sisäisiin asioihin, kun he yrittivät osallistua oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin hautajaisiin Moskovassa viime perjantaina. Tuohtuneen oloisen Zaharovan mukaan diplomaatit varsinaisen työnsä sijaan osallistuivat ”performanssiin”.
Navalnyin tuoreelle haudalle yritti päästä myös Suomen Moskovan-lähettiläs Antti Helanterä.
– Suurlähettiläs Helanterän oli tarkoitus osallistua hautajaistilaisuuteen niin kuin usea muukin EU oli tarkoituksessa, mutta häntä ei päästetty tilaisuuteen, ulkoministeriön itäosaston osastojohtaja Marja Liivala totesi MTV:n uutisille viime perjantaina.
EU-maiden lähettiläille paljon tv-näkyvyyttä
Zaharova oli teemasta haastateltavana valtiontelevision Rossija 1 -kanavalla. Siellä häntä tenttasi Putinina myötäilevän median pääpropagandisti Vladimir Solovjov, jonka retoriikka sodalla mässäilyllä käy kilpaa entisen presidentin Dmitri Medvedevin verbaalisten huurujen kanssa.
Putin on estänyt käytännössä kaikkien poliittisten vastustajiensa ehdokkuudet presidentinvaaleissa. Tässä tilanteessa EU-maiden lähettiläillä on saattanut olla vain vähän keskusteltavaa lähestyvästä äänestyksestä, jota voi kutsua omanlaisekseen ’performanssiksi’.
Solovjovin ohjelman ruudussa näkyvä tekstiotsikko oli osoitettu kotiyleisölle: ”Pitäisikö EU-suurlähettiläät lähettää pois?”.
Mitä tulee toisten sisäisiin asioihin puuttumiseen, Zaharova tietänee mistä puhuu.
Kylmän sodan aikaan Suomessa olleet Neuvostoliiton suurlähettiläät ja/tai muut taustavaikuttajat, henkilöstä riippuen, puuttuivat Suomen sisäisiin asioihin hallituskokoonpanoa myöten, kuten monet historiateokset ovat tuoneet esiin.
Ei ole epätavallista, että isäntämaa passittaa vieraiden maiden diplomaatteja kotiin. Usein syynä ovat vakoiluepäilyt.
Karkotukset eivät tavattomia
Takavuosina Suomi teki näin enemmän kulissien takana. Ei haluttu ärsyttää Moskovaa, vaikka niin sanottu epäsopiva diplomaattinen toiminta ei ole rajoittunut itänaapuriin.
Mutta varsinkin Venäjän toissa vuoden suurhyökkäyksen jälkeen suurlähettilästasoa alempien virkailijoiden karkotukset ovat olleet tietoisesti julkisempia toimia.
Joskus maat vetävät suurlähettiläitään kotiin ”konsultaatioihin”, osoituksena kohdemaan tekemisten hyväksymättömyydestä. Suurlähettiläiden karkotukset tai kokonaan pois vetämiset ovat sen sijaan raskaan sarjan tempauksia, joihin ryhdytään harvoin.
Lue myös: EU paisuttaa puolustusbudjettiaan: Osa Venäjältä jäädytetyistä varoista Ukrainan aseistamiseen
Ulkoministeriön mukaan ”Suomen edustustoverkolla osana ulkoasiainhallintoa on keskeinen tehtävä turvallisen ja ennustettavan huomisen rakentamisessa kaikille suomalaisille. Suomen edustustot eri puolilla maailmaa palvelevat laajasti suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa”.
Yleisesti diplomaattien toimintaa raamittaa vuoden 1961 Wienin yleissopimus, ja tietyt muut hyviksi todetut, vakiintuneet käytännöt.
Toimittajat Venäjän kohteena
Eilen Zaharova ryöpytti Saksan Moskovan-lähettilästä Alexander Graf Lambsdorffia liittyen Ukrainan havittelemiin Taurus-ohjuksiin, joista Saksan korkea-arvoisten upseerien käymää keskustelua Venäjä salakuunteli ja julkaisi.
Zaharova puuttui myös Venäjällä toimiviin saksalaistoimittajiin.
– Jos he (Saksa) koskevat venäläisiin kirjeenvaihtajiin ja toteuttavat suunnitelmansa, saksalaiset toimittajat lähtevät Venäjältä, Zaharova sanoi syyttäen Saksaa siellä olevien venäläistoimittajien työn hankaloittamisesta.
Venäjällä median vapaus on historiallisesti ollut vähäistä. Rajoitukset, painostus, uhkaukset ja hengenvaara koskevat paitsi venäläisiä toimittajia, myös maassa toimivia ulkomaisia toimittajia, joita, toisin kuin diplomaatteja, eivät suojaa Wienin sopimukset.
Venäjä on pidättänyt ja vanginnut viime vuosina näyttävästi muun muassa Yhdysvaltain kansalaisia.
Yksi heistä on Wall Street Journalin toimittaja Evan Gershkovich. Hänet pidätettiin reportterikeikalla Jekaterinburgissa vuosi sitten. Nyt häntä syytetään vakoilusta.
Vakoilua sanotaan yhdeksi maailman vanhimmista ammateista.
Taurus-jupakka nolo Saksalle
Sitä harrastavat kaikki valtiot, toimintaa vain naamioidaan erilaisin nimikkein ja verukkein. Tietysti rajan vakoilun ja muunlaisen tiedonhankinnan välillä on joskus veteen piirretty.
Venäjän intressi nyt on hajottaa läntinen leiri, jotta se ei tukisi Ukrainaa asein.
Venäjä sai ainakin lyhyellä tähtäimellä näyttävän voiton, kun se paljasti kuunnelleensa saksalaisupseereita Taurus-ohjuksiin liittyen. Tapaus on nolo Saksan johdolle.
Venäjän vakoilijaverkosto ulottuu luultavasti kaikille elämänaloille. Esimerkkejä on lukuisia, mutta mainittakoon muutama tapaus.
Vakoiluepäilyjä tiedustelusta yliopistoon
Viime syyskuussa Saksassa asetettiin syytteeseen maanpetoksesta nimellä Carsten L. identifioitu henkilö, joka työskenteli Saksan ulkomaantiedustelussa BND:ssä. Joulukuussa 20022 pidätettyä Carsten L.:ää syytetään valtiosalaisuuksien ja Ukrainan sotaa koskevien tietojen luovuttamisesta Venäjälle.
Ennen pidätystään hän toimi BND:ssä puhelin-, internet- ja satelliittiviestintää käsittelevän osaston päällikkönä, ja tämän jälkeen virastoon rekrytoitavien henkilöiden taustojen tarkistuksesta vastaavana johtajana.
Samassa yhteydessä pidätettiin venäläinen liikemies Arthur E., jolle Carsten L.:n sanotaan välittäneen tietoja.
Britanniassa on napattu venäjälle vakoilevien bulgarialaisten joukko. Epäillyt henkilöt toimivat muun muassa rahoitusalalla, sisustusyrityksen johtajana, silmäripsiin erikoistuneen kauneussalongin työntekijä/omistajana, ja itämaisten kamppailulajien harrastajana ja kisaajana.
Norjan viranomaiset pidättivät lokakuussa 2022 Tromssan yliopistossa brasilialaisena tutkijana esiintyneen, venäläiseksi uskotun henkilön. Hän toimi ryhmässä, joka tutki Norjan hallituksen kanssa Pohjois-Norjaa koskevia hybridiuhkia.
”Brasilialainen” oli naamioinut identiteettinsä ja toimintansa vuosien työllä, niin sanottuna illegaalina. Hän oli aiemmin hankkinut maisterintutkinnon Kanadassa, Calgaryn Sotilas-, turvallisuus- ja strategisten kysymysten instituutissa.
Venäjän "illegaalit" sulautuvat joukkoon
Venäjän harrastamat ”illegaalit” toimivat Venäjän tiedustelun heille osoittamassa maassa vuosia usein väärällä identiteetillä, ja elävät siellä näennäisesti tavallista työ- ja perhe-elämää, joskus myös kyseisen maan kansalaisina.
Vuonna 2010 Yhdysvallat karkotti maasta Anna Chapmanin, oikealta nimeltään Anna Kustshenkon. Hänestä tuli agentti ehkä jo ollessaan Britanniassa. Yhdysvalloissa näyttävän näköinen ”Chapman” teki julkisen profiilinsa mukaan töitä kiinteistöalalla.
Karkotuksensa jälkeen venäjälle Chapman muun muassa sai oman tv-ohjelman ja esiintyi vähäpukeisena miestenlehdessä.