Virossa on aloitettu tutkimus, jossa kerätään noin 100 000 henkilöltä verinäyte, josta tehdään geenitutkimuksia ja samalla yhdistetään niihin kaikki sairausrekisterissä olevat tiedot.
Tavoittena on saada parempi ymmärrys sairauksien syistä ja tarjota niihin parempi hoito ja lääkitys. Virossa tutkimus on siihen osallistuville ilmainen ja edistyneen digitaalisen tekonologian ja henkilökortin ansiosta tulokset saadaan myös nopeasti käyttöön. Asia on herättänyt jo lajaa kiinnostusta ympäri maailmaa.
Pieneen sormen mittaiseen geenisiruun on koottu noin 700 000 eri geenitietoa 24 ihmiseltä. Päämääränä on kerätä geenitiedot, sairauskertomukset ja lääkehoidot yhteen rekisteriin.
Sairauksien ennaltaehkäisyä ja täsmälääkitystä
Valtaisassa geenipankissa on vuoden loppuun mennessä yli 150 000 ihmisen tiedot.
– Voimme näin tarjota terveydenhoitoa ja ennaltaehkäisyä ja ennustettavuutta, kertoo Tarton yliopiston professori Andres Metspalu.
Geeninäytteen tulosten perusteella lääkäri pystyy kertomaan, minkälaisia perinnöllisiä tekijöitä sairauksien osalta näytteen antaneella henkilöllä voi olla ja osaa antaa niihin myös täsmälääkityksen.
– Me voimme nyt tunnistaa korkean riskiryhmän ihmiset, kuten 5-10 prosenttia ihmisistä, joilla on korkea rintasyövän riski. Voimme siis tunnistaa geneettisesti ihmiset, joilla sairaus on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa, selittää Metspalu.
Geenitutkimukset mahdollistavat sairauksien ennaltaehkäisyn ja täsmälääkityksen.
Suomessakin aloitettu tietojen kerääminen
Suomessakin samanlainen hanke on alkanut, mutta meillä on hankalampi saada näin henkilökohtaisia tietoja koottua eri rekistereistä. Virossa kaikki perustuu siihen, että tieto kulkee yhtä kanavaa pitkin digitaalisesti.
Virossa tutkimus on osallistujille vapaaehtoinen ja ilmainen, mutta voiko siihen liittyä myös riskejä?
– Tietysti tässä pitää olla hyvin tarkkana sen suhteen, ettei yksilökohtaista tietoa ei joudu vääriin käsiin, mutta tänä päivänä tämä tiedon hallitseminen on siksi varmaa jo, että on erittäin epätodennäköistä, että tietoja voitaisiin käyttää väärin, uskoo Itä-Suomen yliopiston professori Markku Laakso.