Kylpyhuoneen lattialämmitys tuntuu mukavalta paljaiden varpaiden alla suihkuun mentäessä. Lämmityksen tärkein tehtävä ei kuitenkaan ole mukavuuden luominen vaan kodin kosteiden tilojen kuivattaminen niin, ettei kosteus pääse kertymään rakenteisiin.
Kosteat tilat eli kylpyhuone ja saunatilat ovat kodeissa herkimpiä kosteusvaurioille. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että niissä käytetään vettä aivan eri tavalla kuin muualla huoneistossa.
– Kosteusvauriot kodin kosteissa tiloissa ovat yleisiä, sillä tutkimusten mukaan jopa joka kymmenennessä suomalaisessa kylpyhuoneessa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Mikrobien kasvamisen edellytyksenä on kosteus, joka ei pääse kuivumaan, sanoo professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta.
Ennaltaehkäisy jo rakennusvaiheessa on paras keino välttyä kosteusvaurioilta. Kosteuseristykset on tehtävä huolella ja kosteiden tilojen lämmityksestä ja tuuletuksesta pitää huolehtia. Lämmitysmuodolla ei ole väliä, kunhan se on riittävän tehokas nostamaan lämpötilan muutaman asteen korkeammaksi kuin muussa huoneistossa.
– Kylpyhuoneen pitäisi olla muita huoneita lämpimämpi silloinkin, jos helle nostaa kodin lämpötilan kattoon ja kylpyhuone on kastunut käytössä. Lämmitystä ei kuitenkaan tarvitse pitää näin suurella teholla jatkuvasti, vaan sen voi säätää pienemmälle tai kokonaan pois päältä, kun kylppäri on kuivunut kunnolla, neuvoo energia-asiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta.
– Tärkeintä on käyttää lämmitystä oikeaan aikaan ja muistaa myös ilmanvaihto, joka kuljettaa ilmaan haihtuneen kosteuden pois.
Väärinkäyttö rohmuaa energiaa
Lämmitysmuotojen energiankulutuksessa on eroja ja etenkin lattialämmitystä on moitittu todelliseksi energiasyöpöksi. Oikein käytettynä se ei kuitenkaan kuluta merkittävästi energiaa.
– Jos lattialämmitystä käytetään väärin, se voi kuluttaa jopa tuhat euroa vuodessa. Näin käy esimerkiksi silloin, jos kylpyhuoneessa on sekä vesikiertoinen kaukolämmitys että lattialämmitys, ja lattialämmitys säädetään niin korkealle, että se alkaa syrjäyttää vesikiertoista lämmitystä.
Hallaa kukkarolle tehdään myös silloin, jos kylpyhuoneen ovea pidetään auki ja lattialämmitys alkaa lämmittää myös muuta kotia ja syrjäyttää vaikkapa ilmalämpöpumppuja.
– Kylpyhuoneen tai saunan ovea ei kannata pitää auki edes kylpemisen jälkeen siinä toivossa, että kosteus haihtuisi nopeammin, sillä muita tiloja ei ole suunniteltu kestämään kosteutta, Lindroos varoittaa.
Vauriot korjattava heti
Jos kosteusvaurioita on jo ehtinyt kertyä, niistä saattaa olla merkkinä silmien ja hengitysteiden oireilu tai yskä. Tosin samanlaisia oireita liittyy myös moneen muuhun kodin sisäilmaongelmaan, esimerkiksi huoneilman kuivuuteen.
– Lääkärinä sanoisin, että ei kannata jäädä odottamaan mahdollisia oireita. Jos kylpyhuoneen klinkkerissä on halkeama, saumat ovat rikkonaiset tai pinnoille alkaa kertyä niihin kuulumatonta väriä, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, toteaa professori Kari Reijula.
– Vahingot pitää korjata heti ja työssä kannattaa käyttää asiantuntijoita, joilla on osaamista tehdä sellaisia korjaustöitä. Näin vältytään suuremmilta vahingoilta.
Lähde: Vattenfall