"Voi mahoton" – jaettu ykköspaikka yllätti Pudasjärven lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneen Jesse Pyykkösen

– Huhhuijaa. Voi mahoton, kuuluu puhelimen toisesta päästä, kun Jesse Pyykköstä onnittelee jaetusta ykköspaikasta kevään ylioppilaiden kokonaistuloksissa.

Pudasjärven lukiosta ylioppilaaksi valmistuva Pyykkönen napsi ylioppilaskirjoituksista yhteensä kahdeksan laudaturia ja kolme eximiaa, mikä nosti hänen arvosanapistemääränsä 74:ään. Samaan kokonaistulokseen ylsi Suomessa vain yksi toinen kokelas, Posion lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Erno Virtanen.

– Tiesin, että kirjoitukset menivät hyvin. En silti olisi uskonut, että ihan koko maan kärkikahinoissa ollaan, Pyykkönen kuvailee.

Hän kertoo iloitsevansa siitä, että kevään ylioppilaiden kokonaistulosten kaksi parasta löytyvät tällä kertaa niin sanotusti pohjoisen perukoilta.

Myös Virtaselle lopullinen sijoitus maan kokonaistuloksissa oli jonkinmoinen yllätys. Hän kertoo lähteneensä alun alkaen lukiotaipaleelleen kovin tavoittein. Mielessä siinsi kymmenen laudaturia ja päälle vielä mieluusti eximia hieman heikommasta aineesta eli englannista.

Ihan alkuperäiseen tavoitteeseen ei Virtanen lopulta yltänyt, mutta kirjoitusten saldo on silti erinomainen: yhdeksän laudaturia, yksi eximia sekä yksi magna – näistä viimeksi mainittu englannista.

– Kyllähän tähän tulokseen täytyy olla todella tyytyväinen, hän tiivistää.

Sekä Virtanen että Pyykkönen suorittivat ylioppilaskirjoitukset kolmessa osassa. Pyykkönen kertoo, että yo-kirjoitusrupeamaan osuneesta koronaepidemiasta oli matkan varrella myös hyötyä, kun koepäiviä jaettiin totutusta poikkeavalla tavalla.

– Tarkoitukseni oli kirjoittaa ensimmäisenä keväänä vain kaksi ainetta. Kun koepäivät pistettiin koronan takia ikään kuin puoliksi, se mahdollisti sen, että pystyinkin kirjoittamaan biologian ja maantieteen lisäksi historian, Pyykkönen sanoo.

Lääketiede ja konetekniikka kiinnostavat

Pyykkösen ja Virtasen tulevissa suunnitelmissa siintää opintojen jatkaminen yliopistossa.

Virtanen tähyää lukemaan lääketiedettä joko Helsinkiin tai Tampereelle. Pyykköstä puolestaan kiinnostaa tällä hetkellä eniten konetekniikan opiskelu Oulussa. Seuraavan vuoden ajan hän aikoo kuitenkin tehdä töitä, ensin bikepark-hommissa ja sen jälkeen hiihdonopettajana.

Molemmat miehet panostavat selvästi opiskeluun, mutta aikaa riittää myös esimerkiksi harrastuksille.

Virtanen kertoo, että hyvänä vastapainona opiskelulle toimii kaikenlainen liikunta, esimerkiksi lenkkeily ja salilla käynti. Pyykkösellä yksi rakas harrastus on laskettelu, minkä lisäksi hän rakentaa yhdessä pikkuveljensä kanssa erilaisia moottoroituja pienoismalleja legopalikoista.

– Meidän rakennelmistamme on ollut juttua esimerkiksi Tekniikan Maailmassa. Lisäksi meillä on nyt yksi isompi kansainvälinen yhteistyöprojekti tulilla. Luultavasti meidän rakennelmiamme olisi menossa kauimmillaan Australiaan asti, Pyykkönen kertoo.

Virtasella tai Pyykkösellä ei vielä ainakaan tiistaina alkupäivästä ollut erityisiä juhlasuunnitelmia mielessä saman päivän varalle. Juhlien aika on viimeistään lakkiaisten yhteydessä alkukesästä.

– Sehän on ollut jo yhdenlaista juhlaa, kun opiskelu on ollut poissa kuvioista, Virtanen toteaa.

Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan tänä keväänä valmistuu noin 24 700 uutta ylioppilasta. Kevään ylioppilaista eniten laudatureita eli kymmenen sai Espoon Otaniemen lukiosta valmistuva kokelas.

Viime keväänä Alex Halme kirjoitti hurjat 11 laudaturia ja kaksi eximiaa: