"Voin paljastaa, ettei ole mitään master plania" – Greenpeace valjasti Marinin somekommentin ilmastovaatimukseensa

– Hei Sanna, nielut ovat romahtaneet ja nettopäästöt kasvaneet. Mitä ajattelit tehdä? Greenpeace kysyy tviitissään.

Greenpeace käyttää päivityksessään pientä otosta MTV Uutisten leikkaamasta ja sosiaalisessa mediassa viime viikolla julkaisemasta videosta. Video on Vuoroin vieraissa Maria Veitola -tv-ohjelmasta, jossa Sanna Marin vieraili toimittaja Maria Veitolan kotona.

Lue myös: Nämä asiat Sanna Marinin esiintymisessä Maria Veitolan ohjelmassa pistivät MTV Uutisten raadin silmään: "Aika uhmakkaasti puhuu tässä tästä biletyksestään"

Greenpeace vaatii omassa tviitissään Marinia ja koko hallitusta noudattaa omaa ilmastolakiaan. 

– Nettopäästöjen kasvusta, hiilinielun romahduksesta ja ilmastotavoitteiden karkaamisesta huolimatta hallitus ei ole linjannut lisätoimista. Ei vaikka tänä vuonna hyväksytyn ilmastolain mukaan niin pitäisi tehdä.

Greenpeace: Laki velvoittaa

Greenpeace muistuttaa lain velvoittavan hallitusta seuraamaan ilmastotoimien edistymistä vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Seurannan perusteella valtioneuvosto päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista.

– Ilmastolain valossa oikea hetki päättää lisätoimista oli eilen julkistetun ilmastovuosikertomuksen yhteydessä. Seuraavaksi paras hetki on nyt.

Lue myös: Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytoimin nipin napin toteutua – ratkaisuasemassa hiilinielut, teräsyhtiön investointi ja suunniteltu ilmastopolitiikka

Suomen tavoite: Hiilineutraaliustavoite voi toteutua vain täpärästi

Ympäristöministeriön eilen torstaina julkaiseman ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytiedon valossa onnistua vain nipin napin.

Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomen olisi kasvatettava hiilinielujaan. Ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Suomessa esimerkiksi metsät ovat merkittäviä hiilinieluja.

Raportissa todetaan, että arvioihin tulevasta päästökehityksestä liittyy kuitenkin epävarmuutta, joka kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidemmälle tulevaisuuteen arvioita tehdään.

Kokonaispäästökehitystä suuremmat epävarmuudet liittyvät nimenomaan maankäyttösektorin päästö- ja nielukehitykseen.

Maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön sisältävä maankäyttösektori on aiemmin ollut Suomessa merkittävä nettonielu, mutta ennakkotietojen mukaan sektori tuotti vuonna 2021 enemmän päästöjä kuin sitoi.

– Tämä on painava varoitus, sillä Suomen hiilineutraalius 2035 nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme nieluamme, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi tiedotteessa.

– Päästöjen vähentämisen osalta olemme tiellä kohti hiilineutraalia Suomea. Nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta. Nyt voidaan jo sanoa, että nielujen pelastuspaketti tullaan tarvitsemaan.