Ilmatieteen laitoksen tutkijan mukaan Suomen on yhä mahdollista saavuttaa hiilineutralisuus vuoteen 2035 mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa ilman merkittäviä lisätoimia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi tänään, että vuoden 2035 hiilineutralisuustavoitteesta kiinni pitäminen on "äärimmäisen typerää", sillä tavoitetta ei tulla saavuttamaan.
– Ei tämä hiilineutraalisuustavoite tule toteutumaan. Mikäli poliittisen arvovallan vuoksi pidetään yksittäisestä vuosiluvusta kiinni samalla, kun maailma menee toiseen suuntaan, niin sille minä en tietenkään mitään voi, Purra sanoi Säätytalon hallitusneuvotteluihin saapuessaan.
Purra perusteli väitteitään sillä, että esimerkiksi hiilinielulaskennat osoittavat, että tavoitteeseen pääseminen ei ole realistista.
– Ilmastopolitiikkaa pitäisi tehdä toimilla, jotka ovat taloudellisesti ja teknologisesti järkeviä. Mikäli Suomi hakee globaalia vaikuttavuutta ja päästöjen vähentymistä, niin se tehdään viemällä teknologiaa sinne, missä päästöjen vähentäminen on edullista ja mahdollista.
Lue myös: Orpo kommentoi Purran puheita hiilineutraaliustavoitteesta: "Se on hänen näkemyksensä"
Sanna Marinin (sd.) väistyvä hallitus kirjasi ilmastolakiin, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite jakaa puolueita nyt käytävissä hallitusneuvotteluissa.
Kokoomus on sanonut, että tavoitteesta pidetään kiinni. Myös RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssson sanoi tänään hallitusneuvotteluihin saapuessaan, että tavoitteesta kiinni pitäminen on RKP:lle kynnyskysymys.
– Sitten tässä maassa on monta typerää myös elinkeinoelämän puolella, Henriksson kommentoi Purran lausuntoa viitaten työmarkkinakeskusjärjestöjen kannanottoon.
Kristillisdemokraatit puolestaan on sitoutunut vuoden 2040 hiilineutraalisuustavoitteeseen, josta sovittiin puolueiden kesken Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella.
– Varmasti hallituksessa yhdessä katsomme sen luvun (vuosiluvun), jos se siellä on mainittavana, puheenjohtaja Sari Essayh (kd.) sanoi.
"Tavoitteen saavuttaminen mahdollista, mutta vaikeaa"
Ilmatieteen laitoksen ilmastojärjestelmätutkimuksen yksikönpäällikkö Annalea Lohila sanoo, että vuoden 2035 hiilineutralisuustavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mutta vaikeaa.
– Suomen on edelleen mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035, mutta ilman merkittäviä lisätoimia se on vaikeaa. Energiantuotanto on jo hyvässä vauhdissa kohti päästövähennyksiä. Sen sijaan maankäyttösektorilla tarvitaan lisätoimia, jos hiilineutraalius halutaan saavuttaa.
Maankäyttösektori tarkoittaa esimerkiksi metsiä ja viljelymaita, jotka sekä tuottavat päästöjä että sitovat hiilidioksidia. Maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 ensimmäisen kerran nettopäästölähteeksi, eli sen päästöt olivat suuremmat kuin poistumat.
– Maankäyttösektorilla kriittinen tekijä on metsien alentuneet kasvuluvut ja arviot kasvusta tulevaisuudessa. Alentunut metsien kasvu vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Se, voidaanko hiilineutraalius saavuttaa riippuu siitä, mitä politiikkatoimia Suomi valitsee tehdä, Lohila sanoo.
Ilmastotoimista on kuultu Säätytalolla muun muassa ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista ja maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeriä Petteri Taalasta.
Ollikaisen mukaan vuoden 2035 tavoite on yhä mahdollista saavuttaa, mutta se vaatii tiukempia toimia maankäyttösektorille. Ollikainen ehdottaa esimerkiksi, että Suomen tulisi ostaa nieluyksiköitä muilta EU-mailta ja rajoittaa metsähakkuita.
Taalas puolestaan kiinnittää huomiota siihen, että Suomen hiilineutralisuustavoitteeseen vuodelle 2035 sisältyy metsien hiilinielun säilyminen aiemmalla tasolla, mikä on "kansainvälinen erikoisuus". Taalaksen mukaan metsien merkitystä talouden kannalta ei ole huomioitu riittävästi.
EU:n laajuinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.