Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomi on pysynyt polulla kohti tavoitetta hiilineutraaliudesta, mutta jatkossa tarvitaan lisätoimia.
Ilmastopaneeli arvioi juuri valmistuneessa raportissaan, riittävätkö hallituksen tekemät ilmastopäätökset päästöjen ja hiilinielujen tasapainoon vuoteen 2035 mennessä.
– Arvioimme, että keksipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan liittyy kohtuullisesti epävarmuuksia. Olisi hyvä, jos toimenpiteiden määrää kasvatettaisiin noin yhdellä miljoonalla hiilidioksiditonnilla, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Lisätoimia maatalouteen ja liikenteeseen
Ollikaisen mukaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maataloudessa ja liikenteessä.
– Meidän arvion mukaan liikenteestä voitaisiin saada selvästi enemmän. Toinen keskeinen lähde on maatalous. Maataloudesta on löytynyt uudenlaisia keinoja, joista yksi on kosteikkoviljely ja toinen seosrehujen käyttäminen kotieläinten metaanipäästöjen vähentämiseen. Kolmas suurempi sektori on asuntojen erillislämmitys. Varsinkin julkisissa rakennuksissa ja kaupan rakennuksissa on paljon mahdollisuuksia päästövähennyksiin, uskoo Ollikainen.
Kaikkien tutkimuslaitosten huomiot hallituksen ilmastotoimista ovat samansuuntaisia.
Kiistaa vihreiden ja keskustan välillä
Hallitus sopi syksyn budjettiriihessä, että ilmastotoimien riittävyyttä arvioidaan nyt keväällä ja uusiin toimiin ryhdytään tarvittaessa.
Erityisesti vihreiden ja keskustan välillä on ollut kiistaa päästövähennyksistä.
Näin ympäristöministeri ministeri Emma Kari (Vihr.) linjasi eilen.
– Oleellista on löytää semmoinen ratkaisu, johon saadaan enemmistön tuki ja joilla näihin päästövähennystavoitteisiin päästään. Yksikään yksittäinen toimi ei ole meille itseisarvo. Itseisarvo on se, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
Keskustasta ei haluttu kommentoida asiaa ennen kuin tutkimuslaitosten lausunnot on luettu. Aiemmin puolue on ilmoittanut, ettei hyväksy energiaan tai liikkumiseen kohdistuvia veronkorotuksia.
Kansallinen liikenteen päästökauppa takaporttina
Jos hallitus ei nyt kykene sopimaan uusista ilmastotoimista, ilmastopaneeli neuvoo kuitenkin miettimään varotoimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön, jos riittäviä päästövähennyksiä ei saavuteta.
– Kansallinen liikenteen päästökauppa voisi olla semmoinen hyvä takaportti, jos osoittautuu, että esimerkiksi vuonna 2025 nähdään, että liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet riittävästi, niin se voitaisiin ottaa käyttöön, vinkkaa Ollikainen.
Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan tutkimuslaitosten arvioita käydään seuraavaksi läpi ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä.
Arvioita pyydettiin ilmastopaneelin lisäksi Suomen Ympäristökeskukselta, Luonnonvarakeskukselta, Teknologian tutkimuskeskukselta ja Ilmatieteen laitokselta.
Hallituksen maaliskuun ilmastoneuvotteluista odotetaan vaikeita.