VTV suomii ankarasti Business Finlandin koronatukia – tukea myös yrityksille, jotka eivät kärsineet koronasta

Tarkastuksessa selvisi, että Business Finlandin ja ELY-keskusten tuet koronakriisin alkuvaiheessa eivät kohdistuneet tukea tarvitseville parhaalla mahdollisella tavalla. 

Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta tukea kanavoitiin kriisin alkuvaiheessa yli 1,3 miljardia euroa. Valtio tuki suomalaista elinkeinoelämää vuonna 2020 kaikkiaan noin 4,3 miljardin euron verran. 

VTV havaitsi, että Business Finlandin ja ELY-keskusten alkuvaiheessa myöntämä kehittämistuki toimi huonosti kriisirahoituksena.

Rahoitus ei kohdistunut akuuttiin kassakriisiin, vaan tulevista hankkeista aiheutuviin menoihin. Lisäksi tukea myönnettiin runsaasti yrityksille, jotka eivät kärsineet taloudellisesti koronakriisistä.

Tarkastusraportin mukaan erilaisten tukimuotojen yhtäaikaisuus aiheutti jonkin verran päällekkäisyyttä tuissa ja tulkintaongelmia siitä, kuinka muut tuet pitäisi ottaa huomioon päätöksissä.

Kuka tarvitsi tukea?

Tuen tarpeellisuutta ei arvioitu asianmukaisesti. Raportin mukaan tarpeellisuuden arviointi ei ollut osa Business Finlandin hakemusten käsittelyprosessia. 

– Häiriörahoitusta maksettiin lukuisille vakavaraisille yrityksille, muun muassa kymmenille yrityksille, joiden osakepääoma oli yli miljoona euroa ja oma pääoma yli 10 miljoona euroa. Tukea saivat sadat yritykset, joiden oma pääoma oli yli 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tukea myönnettiin yli 300 hakijalle, joiden verotettava tulo 2019 oli yli miljoona euroa ja yli 20 hakijalle, joiden verotettava tulo ylitti 5 miljoonaa euroa.

Ongelmia havaittiin myös siinä, että tukien määrän soveltaminen liikevaihtoon oli epäyhtenäistä. Tähän vaikutti se, että rahoituksen kriteeristöä muutettiin kesken kaiken, joten esimerkiksi hakemuksen jättämisellä ja päätöksellä oli vaikutusta lopputulokseen. 

Kesken hakuprosessin tuen määrää rajoitettiin 30 prosenttiin liikevaihdosta. Lukuisat hakijat kuitenkin saivat tukea enemmän kuin ohjeistettiin.

– Tarkastuksessa havaittiin, että useilla näistä hakijoista oli ennestään tai paraikaa asiakkuussuhde Business Finlandissa. Joissain tapauksessa asiakkuus myös jatkui heti häiriörahoituksen jälkeen uudella hankkeella. Yrityksistä useat olivat startupeja. Yhdessä tapauksessa Business Finland oli hakemuksen käsittelyssä kiinnittänyt huomiota 30 prosentin rajan ylittämistä puoltavana seikkana siihen, että yritys oli "saanut Tempo-rahoituksen ja luokitellaan kovaan kasvuun tähtääväksi startupiksi". Useissa tapauksissa avustus oli huomattavan suuri hakijan liikevaihtoon nähden.

Valtiontalouden tarkastusvirasto löysi myös parannettavaa tukien käytön valvonnasta. Tarkastusraportissa todetaan, että Business Finlandilla oli työkaluja torjua väärinkäytöksiä, mutta riskitapauksiin puuttuminen jäi vähäiseksi.

– Tarkastusvirasto havaitsi tarkastuksessaan, ettei Business Finland ollut kaikilta osin asianmukaisesti tunnistanut ja seurannut tapauksia, joissa oli väärinkäytösten mahdollisuuden kannalta huolestuttavia piirteitä. Tarkastusvirasto saattoi tähän liittyviä huomioita Business Finlandin tietoon tarkastuksen aikana.

Tasapuolisuudessa ongelmia

Ongelmana Business Finlandin tuissa on ollut myös se, että häiriörahoituksessa ei ole hyväksytty menoiksi niitä toimintamalleja, joilla yritykset suunnittelivat selviävänsä koronakriisistä.

– Business Finlandin hylkäysperustelujen mukaan tällaisia ovat muun muassa menot, jotka liittyvät henkilöstön koulutukseen, laitehankintoihin tai muihin investointeihin, jakelukanavan rakentamiseen, markkinointiin, digitaaliseen myyntiin, uuden verkkokaupan rakentamiseen tai nykyisen verkkokaupan ylläpitoon ja paranteluun. Käytännössä Business Finlandin tulkinta on johtanut siihen, että rahoitusta ei ole myönnetty yhtenäisellä tavalla vaan kriteereitä on kierretty tai sivuutettu. Hakijoita ei ole tukiprosessissa kohdeltu tasapuolisesti.

Tarkastusraportissa kritisoidaan etenkin tukien myöntämisperusteita, jotka olivat Business Finlandin ja ELY-keskusten osalta väljät ja epämääräiset sisältövaatimuksiltaan.

– Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämissä häiriötuissa kyse ei ole ollut kehittämisestä siinä merkityksessä kuin normaaliolosuhteissa on edellytetty. -- Käytännössä riittävänä edellytyksenä tuen myöntämiselle oli ollut se, että yritys oli kyennyt jollakin tavoin perustelemaan, että se uudistaa toimintaansa tuen avulla. Kehittämiselle oli siten annettu hyvin väljä ja epämääräinen sisältövaatimus. 

– Siitä huolimatta sekä Business Finlandissa että ELY-keskuksissa oli tehty tuhansia päätöksiä hakemusten hylkäämisestä sillä perusteella, että kyse ei ole ollut kehittämismenosta vaan yrityksen varsinaisesta toiminnasta tai operatiivisesta toiminnasta. Kehittämishankkeiden tosiallista luonnetta kuvaa myös se, että hakemukset ja projektisuunnitelmat on tehty nopeasti. Business Finlandiin tuli ensimmäisen viikon aikana noin 12 000 hakemusta, joista kohdistui 5 000 kehittämisrahoitukseen. ELY-keskuksissa ensimmäisen viikon aikana tuli 8 000 hakemusta, joista 3 500 kohdistui kehittämisrahoitukseen.

Kustannustuki toimi paremmin

Sen sijaan korona-avustuksina myönnetty kustannustuki auttoi yrityksiä paremmin. 

– Kustannustuki suunnattiin yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronapandemian vuoksi ja joilla oli ollut vaikeuksia sopeuttaa liiketoimintaansa ja kustannuksiaan muuttuneessa tilanteessa. Kustannustuen myöntämisperusteissa otettiin käyttöön myös useita mahdollisimman objektiivisia kriteereitä, VTV sanoo.

Myös kustannustuessa oli osin puutteellista arviointia tuen tarpeellisuudessa. 

– Kustannustukilaki annettiin 26.6.2020, ja se tuli voimaan 1.7.2020. Jo tässä vaiheessa monilla toimialoilla liikevaihto oli lähtenyt jyrkkään nousuun. Kustannustukea päädyttiin myöntämään kattavasti esimerkiksi hammaslääkäriasemille, vaikka ne eivät toimialana kuuluneet tuen piiriin. Liikevaihto toimialan yrityksillä romahti, kun tarkasteltiin huhtikuun 2020 tietoa. Pandemian vaikutukset hammaslääkäriasemille jäivät kalenterivuoden 2020 tarkastelun perusteella vähäisiksi.

Tukien kohdistuminen oikeudenmukaisesti puhutti jo koronakriisin alkumetreillä. 24.4.2020 eduskunta edellytti lausumassa, että valtioneuvoston täytyy ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti. 

Näin Business Finland vastaa

Business Finland kirjoittaa vastineessaan pitävänsä VTV:n tulkintoja kyseenalaisina.

– Lain mukaan Business Finlandin rahoitus voi kohdistua vain tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, eikä sitä ole mielekästä rinnastaa kustannustukeen, josta se eroaa täysin sekä toimintalogiikkansa että tavoitteidensa osalta, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola sanoo tiedotteessa.

Kopola jatkaa, että kannusteiden hyödystä on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä.

– Tulkinnoillaan VTV kyseenalaistaa ylipäätään t&k-toiminnan riskiä jakavien rahoituskannusteiden tarpeen vakavaraisille yrityksille. Tällaisten kannusteiden hyödyistä yhteiskunnalle on kuitenkin olemassa useiden vuosikymmenien ajalta hyvin vahva tutkimusnäyttö, Kopola jatkaa.  

Business Finland puolustaa tuen jakoa myös muistuttamalla, että kehittämistuen rahoituskriteerit perustuvat EU-valtiotukisääntöihin, kansalliseen lainsäädääntöön sekä Business Finlandin käytäntöihin. Häiriörahoituksen tarkoituksena oli estää kehittämistoiminnan pysähtyminen kriisitilantessa.

– Tutkimusnäyttöön pohjautuvien hyötyjen vuoksi julkisia t&k-toiminnan kannusteita tarjotaan yrityksille useimmissa kehittyneissä maissa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa kritisoidessaan VTV kiinnittäisi erityistä huomiota tulkintojensa ja kommenttiensa huolelliseen perusteluun. Valitettavasti näin ei tällä kerralla ole toimittu. 

Business Finland myös tyrmää väitteen, että tukien käyttöä olisi valvottu vain yleisluontoisesti. 

– Business Finland tarkastaa jokaisen kehittämisrahoitusta saaneen 20 000 projektin kustannukset ja loppuraportit huolellisesti. Asiakkaiden toimittamien tietojen lisäksi tarkastuksessa hyödynnetään muun muassa verohallinnon harmaan talouden torjuntayksikön tuottamaa velvoitteidenhoitoselvitystä. 

28.10.2021 kello 12.39 lisätty Business Finlandin kanta VTV:n raporttiin.