Päättynyt vuosi oli Suomen liikenteen luotettavan tilastohistorian turvallisin, kertoo poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.
Mittarina tässä ovat kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet. Ylikomisario Pastersteinin mukaan liikenneonnettomuuksissa kuoli alustavien tietojen mukaan 210 ihmistä.
– Liikennekuolemissa tultiin alaspäin vuodessa noin 15 prosenttia. Tämä näyttää melkoisen hyvältä, kokenut liikennepoliisi arvioi.
Pasterstein jopa sanoo, että aiemmin mahdottomalta tuntunut tavoite vuotuisten liikennekuolemien määrän painamisesta korkeintaan 136:een vuoden 2020 loppuun mennessä on ehkä sittenkin ulottuvilla.
Mitä syitä myönteisen trendin takaa voisi löytyä?
– Liikenteen automaattivalvontaa on lisätty, mutta on paljon merkittävämpiäkin syitä. Ensinnäkin tienpitäjät ovat tehneet hyvää työtä: kaupungit ovat rakentaneet entistä turvallisempia teitä ja erottaneet pyöräilijät ja jalankulkijat käyttämään yhä enemmän omia reittejään. Lisäksi muun muassa risteyksien riskejä osataan nykyisin ehkäistä.
Vanhat autot vaihtoon
Suurin yksittäinen liikenneturvan kohennus on Pastersteinin mukaan kuitenkin saatu "todella paljon kehittyneistä" autoista. Niihin on saatu uutta turvatekniikkaa ja automaatiota, jotka suojaavat sekä ajokin sisällä että törmäyksessä myös vastapuolta.
– Jos Suomeen nyt haluttaisiin todellinen liikenneturvallisuusteko, se olisi jokin toimenpide, jolla saataisiin autokantaa uusittua. Se pelastaisi eniten ihmishenkiä.
Ylikomisario ei kuitenkaan lähde opastamaan, millä keinolla vanhat ajokit saataisiin nykyistä tehokkaammin pois maanteiltä. Uudelleen käyttöön tuleva romutuspalkkio saa yhtä kaikki Pastersteinilta lämpimän kiitoksen.
Ylikomisario haluaa nostaa esiin myös pyöräilijöiden kuolemien määrän jyrkän vähenemisen.
– Viime vuonna tammi-marraskuussa kuoli 11 pyöräilijää. Pitemmän ajan keskiarvo on ollut 25 menehtynyttä pyöräilijää tammi-marraskuussa. Tässä on tosi iso muutos.
Kun trendi on näin selvästi parempaan suuntaan, Pasterstein uskaltaa ounastella, että myös autoilijoiden asennepuolella edetään.
– Mutta valistamisen vaikutus on hidasta. Sitä pitää vain jaksaa tehdä sinnikkäästi.
Suomen tienpito on kirvoittanut viime aikoina soraääniä siitä, että niin kutsuttu alempi tieverkko on joidenkin mielestä rapautunut monin paikoin kehnoon kuntoon. Jos osassa maanteistä ajettavuus on heikentynyt, asiaan on Pastersteinin mukaan tehokas reagointitapa: nopeusrajoituksia on näillä tieosuuksilla tiukennettava.