Nuorten liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason, mutta poliisin mukaan silti parempi kuin koskaan: "Syyllistämisen sijaan annettava valmiuksia"

Useampi kuin kolme neljästä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta suomalaisesta on huolissaan nuorten liikenneturvallisuudesta. Poliisiylitarkastajan mukaan nuorten liikenneturvallisuus ei ole ottanut varsinaisesti takapakkia, vaan myönteistä kehitystä ei ole viime vuosina tapahtunut samaan tahtiin muiden Pohjoismaiden kanssa. Hän ei kuitenkaan syyllistäisi asiassa nuoria tai lietsoisi kuvaa turvattomista nuorista kuljettajista.

Vaikka kehitys on viime vuosina ollutkin myönteistä, ovat nuoret silti yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa.

Liikenneturvan mukaan lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on iältään 15–24 vuotta. Ikäryhmän liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason.

– Nykytilannetta ei voi hyväksyä, Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen jyrähtää tiedotteessa.

Anteroisen mukaan nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja tutkittuun tietoon perustuvia toimenpiteitä.

Hän peräänkuuluttaa suunnitelmallista liikennekasvatusta, jota tulisi edistää kaikilla kouluasteilla.

Neljä keinoa liikenneturvallisuuden parantamiseen

Liikenneturvallisuuden parantamiseen käytettäviä pääkeinoja on Anteroisen mukaan neljä kappaletta:

  1. infrastruktuuriratkaisut
  2. ajoneuvojen kehittäminen
  3. sääntely lakien ja valvonnan kautta
  4. kuljettajan käyttäytymiseen vaikuttaminen

Paras lopputulos saadaan, kun kaikki keinot ovat käytössä samanaikaisesti. Anteroinen alleviivaa, että kuljettajan käyttäytyminen on ydin, johon kaikilla keinoilla pyritään vaikuttamaan.

– Etenkin nuorten käyttäytymiseen vaikuttavat voimakkaasti sosiaaliset normit, sillä vertaisryhmään kuuluminen on tärkeää.

– Riskinoton liikenteessä ei tarvitse automaattisesti kuulua nuoruuteen, vaan nuorilla on oikeus suojeluun, Anteroinen muistuttaa.

Myönteinen kehitys pysähtynyt – ei varsinaista takapakkia

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n tuoreessa nuorisoraportissa todetaan, että 18–24-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat vuosina 2010–2019 kaikkiaan 356 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta.

Jos verrataan vuosien 2010–2014 ja 2015–2019 keskiarvoja, on nuorten aiheuttamien, kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien määrä vähentynyt OTI:n mukaan 10 vuodessa kymmenyksen.

Viime vuosina nuorten liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on tosin pysähtynyt paikalleen ja onnettomuuksia on tapahtunut vuosittain keskimäärin 30.

Muissa maissa nuorten liikenneturvallisuustilanne paranee vauhdikkaammin kuin Suomessa, mikä selittää kasvavia eroja, vaikkei Suomenkaan tilanne ole varsinaisesti ottanut takapakkia.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hannu Kautto kertoo MTV Uutisille, että kansalaisten huoli, josta Liikenneturva tiedotteessaan puhuu, kieliikin hänestä enemmän turvallisuuden tunteesta kuin todellisesta turvallisuustilanteesta. Kauton mukaan on turha lietsoa kuvaa holtittomasti liikenteessä käyttäytyvistä nuorista.

– Traficom on tehnyt tutkimusta ja eilisessä webinaarissaan raportoi, ettei nuoriin liittyvää erityisen huolettavaa kehitystä ole tapahtunut, Kautto toteaa.

– Tilastoihin perustuva arvioni on, että nuortenkin liikenneturvallisuus on parempi kuin koskaan, hän sanoo.

Tyytyväisyyteen ei Kauton mukaan kuitenkaan ole syytä, vaan parempaan on pystyttävä.

– Yksikään nuoren kuolema ei ole hyväksyttävä.

”Liikennekasvatukseen tulee panostaa kouluissa ja kotona”

Poliisin tilastoissa huolettavaa on Kauton mukaan nuorten, alle 24-vuotiaiden kuljettajien isot huumausainerattijuopumusten määrät ja kovista ylinopeuksista epäillyt.

– Nämä ilmiöt ovat kasvaneet muissakin ikäluokissa, mutta alle 24-vuotiaiden määrä on erityisen huolestuttava.

Kauton mielestä osa ilmiöstä selittyy poliisin valvonnan tehostumisella, mutta taustalla on aitoakin kasvua. 

Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroisen tapaan myös poliisiylitarkastaja Kautto korostaa nuorten liikennekasvatuksen tärkeyttä.

– Nuorten liikennekasvatukseen tulee panostaa kouluissa ja kotona. Nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi poliisin tehokkaan ja kattavan valvonnan mahdollistaminen on yksi keino muiden ohella. Nuorten syyllistämisen sijaan heille on annettava tietoa ja valmiuksia turvalliseen liikkumiseen, sekä näytettävä hyvää esimerkkiä. Nykyiset toimet eivät näytä olevan riittäviä toivotun kehityksen synnyttämiseksi.

Ikäpoikkeuslupa arveluttaa suomalaisia

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoi aiemmin tällä viikolla, että vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen 17-vuotiaille on myönnetty ajokortteja ikäpoikkeusluvalla jo yli 30 000 kappaletta.

– Kyselytutkimuksen perustella heille kertyy ajokilometrejä ensimmäisen ajovuoden aikana merkittävästi enemmän kuin keskimääräisellä ajokortin suorittajalla. Tämä heijastuu ikäpoikkeuslupalaisten suurempina rike- ja vahinkomäärinä liikenteessä. Vahingot jäävät kuitenkin keskiarvon alapuolelle, kun ne suhteutetaan ajettuihin kilometreihin, Sitowisen vanhempi suunnittelija Janne Tuominen kertoi Traficomin tiedotteessa.

Ikäpoikkeuslupa puhutti myös Traficomin webinaarissa, jossa käsiteltiin nuorten käyttäytymistä ja turvallisuustilannetta liikenteessä.

– Uuden kuljettajan riski liikenteessä on tutkimusten mukaan sitä suurempi, mitä vähemmän hänellä on ikää. Poikkeuslupa on monelle 17-vuotiaalle erittäin tärkeä ja toimiva ratkaisu, mutta prosessia voisi täsmentää helpoilla keinoilla. Poikkeuslupiin liittyviä ehtoja voisi punnita entistä tarkemmin ja samanaikaisesti miettiä sitä, miten nuorta kuljettajaa voisi tukea yhä paremmin. Lisäksi voisi pohtia erilaisten rajoitusten hyödyntämistä, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anteroinen avaa.

Liikenneturva kertoi viime lokakuussa, että poikkeuslupa oli tuolloin myönnetty peräti 95 prosentille hakijoista. Anteroinen oli tuolloin huolissaan siitä, että töihin tai harrastuksiin kulkemisen mahdollistamiseksi myönnetty poikkeuslupa ei mitenkään rajoita esimerkiksi kaveriporukan juoppokuskina toimimista.

Anteroinen pohtii, voisiko poikkeusluvan evätä henkilöltä, joka on määrätty ajokieltoon aiemmalla ajokorttiluokalla.

– Nuorella on jo paljon taitoja turvalliseen liikkumiseen, mutta ikävaiheeseen kuuluva voimakas kehitys aivoissa tuottaa haasteita harkintakykyyn ja tunteiden säätelyyn. Myös vertaisryhmän – esimerkiksi auton täynnä kavereita – merkitys liikennekäyttäytymiseen on usein iso niin hyvässä kuin pahassakin, Anteroinen toteaa.

Lähteet: Liikenneturva, Traficom

Lue myös:

    Uusimmat