Vuosi 2020 on ohitse. Korona ei katoa minnekään tänäkään vuonna, mutta nimenomaan vuosi 2020 muistetaan varmasti aina juuri pandemiavuotena.
Yhteen vuoteen on mahtunut paljon niin tapahtumia kuin myös muutoksia. Osa niistä näkyy jo nyt, osa huomataan vasta tulevaisuudessa.
Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan koronavuosi toi mukanaan paljon erilaisia asioita.
– Pandemiavuosi oli ensimmäinen selkeä epäjatkuvuuskohta matkalla kohti planeettakestäviä järjestelmiä, eikä se jää ainoaksi.
Halavan mukaan vuosi synnytti paljon asioita, jotka auttavat planeettaamme kestämään. Sulkujaksojen aikana ihmisten kulutustottumukset muuttuivat, puhumattakaan matkustamisen vähenemisestä.
Halavan mukaan tottumusten murtuminen johtaa vääjäämättä uudelleenarviointiin.
– Ei ole sattumaa, että meillä on nyt vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän terveempiä elämäntapoja.
Normaalia ei koskaan ollutkaan
Yksi merkittävimmistä muutoksista lienee työtapojen muutokset. Valtava osa maailman väestöstä on tänä vuonna tottunut etätöihin.
Työnteon tavat tulevat muuttuvat pysyvästi. Paluusta normaaliin ei Halavan mukaan voida puhua.
– Sitä (normaalia) ei koskaan ollutkaan. Meillä oli vain sen kaltaisia järjestelmiä, jotka alkoivat vanhentua käsiin. Niiden tehtävänä onkin poistua.
Asiat mitkä ovat näyttäneet tähän saakka normaaleilta, näyttävät pian telefaxlaitteilta, Halava kuvailee.
Suuri osa työyhteisöstä hakee hybridimallia
Jatkossa Suomen sisäinen työmatkailu tulee vähenemään reilusti. Harva matkustaa enää esimerkiksi Tampereelta Helsinkiin kahden tunnin kokouksen takia, jos sen voi hoitaa etänäkin.
Halavan mukaan maasta riippuen 70-95 prosenttia työyhteisöistä hakee uutta hybridityön mallia. Halavan arvion mukaan Suomessa tämä prosentti on 85. Hybridityöllä tarkoitetaan läsnätyön ja paikkariippumattoman työn yhdistelmää.
– Tämä tarkoittaa työn vapauttamista ja järkeistämistä.
– Paikkariippumattomuus pitää ymmärtää niin, että jos työtä voitaisiin tehdä paikkariippumattomasti, mutta sitä kuitenkin on pakko tehdä juuri siellä missä työnantaja määrittää, on kyseessä luottamuspula.
Tämän vuoden seurauksena työyhteisöjen toimivuutta voidaan tarkastella eri tavoilla. Onko työtä pakko tehdä juuri työpaikalla? Halavan mukaan kallein mahdollinen työn muoto on juuri se, jossa esimiehen täytyy valvoa työtä työpaikalla.
– Jos otetaan esimerkkinä hyvin toimiva, koulutettu työntekijä ja laitetaan hänen niskansa taakse hengittämään manageri, jonka tarkoituksena on vain katsoa, että työt tulevat tehdyksi.
2020 oli merkkipaalu
Ihmiset tottuvat uuteen suhteellisen nopeasti. Vielä keväällä Zoom- tai Teams-etäpalaveri tuntui oudolta ja luonnottomalta tavalta kohdata, syksyllä se oli jo arkeen.
Jo pienetkin lapset ovat tottuneet opiskeluun kotoa käsin.
– Yksi sukupolvi oppi uudet käytännöt jo uudet käytännöt ihan alakoulua myöten.
Sulkukauden jälkeen itseohjautuva yhteiskunta ottaa selkeästi askeleita eteenpäin. Muutos oli jo tapahtumassa, mutta vuosi 2020 sysäsi muutoksen kunnolla liikkeelle.
– Kaikki nämä välineet olivat olemassa, kaikki käytänteet olivat tiedossa. Tiedettiin, että niitä olisi varmaan järkevää käyttää, mutta silti niitä ei käytetty.
2020 oli surkea vuosi. Tulevaisuuden kannalta ei niinkään.
– 2020 tuntuu nyt ikävältä vuodelta. Sille kuitenkin annetaan paljon arvoa, kun mennään vaikka viisi tai kymmenen vuotta eteenpäin, Halava selittää.
Juttua muokattu 13.1. kello 17.45. Muokattu sitaattia planeettakestävistä järjestelmistä.