WinCapita-jättipetos ja Suomen ensimmäinen iso kyberrikossarja – Vastaamo-kiristys ei ole ainoa kerta, kun siviilit ovat siirtyneet rikostutkinnan etulinjaan

Pääosin salatussa verkossa ja erilaisten anonyymiyttä tarjoavien palveluiden turvin toiminut kiristäjä uhkasi julkaista terapiassa käyneiden henkilö- ja terapiatietoja, jos hänen lunnasvaatimuksiinsa ei suostuta. Teosta sydämistyneet niin sanotut valkohattuhakkerit ovatkin pyrkineet parhaansa mukaan jäljittämään tekijää verkossa, ja poliisi on kiittänyt näitä vihjeiden toimittamisesta.

Rikostarkastaja Pentti Kangasniemi keskusrikospoliisista totesi aiemmin, että tapaus voi siviilivapaaehtoisten panoksen ja yhteistyön osalta olla ainutlaatuinen.

– Ei tällaista varmaan Suomen rikoshistoriassa ole aiemmin, hän pohtii.

– Kyllä tässä on sellaisella tavalla ainulaatuinen asia meneillään.

KRP kiitti keskustelupalstaa jättipetoksen tutkinnassa

Myös niin sanotussa reaalimaailmassa tapahtuneissa rikoksissa poliisi pyytää usein vihjeitä tekijästä tai muista rikokseen liittyvistä seikoista. Tällöin apuna ovat kuitenkin yleensä silminnäkijät, eikä kansalaisten odoteta alkavan itse selvittää tapausta.

Vaikka jokainen rikos tutkintoineen lienee ainutkertainen, ei poliisin ulkopuolisten osaajien pyrkimys etsiä rikollisia ja auttaa poliisia ole poikkeuksellista. Erilaisilla internetin keskustelupalstoilla rikoksista keskustelijat yrittävät monesti myös vähintään arvata rikoksen tekijän.

Lue myös: Täysin ainutlaatuinen tapaus: Siviilit auttavat poliisia Vastaamo-tutkinnassa – "Ei ole Suomen rikoshistoriassa aiemmin"

Yksi erityisen onnistunut esimerkki tästä toiminnasta liittyy WinCapita-pyramidihuijaukseen.

Tapauksessa kiitosta sai keskustelufoorumi Muropaketti, jonka käyttäjät olivat aktiivisesti pyrkineet selvittämään muun muassa epäiltyjä ja heidän omaisuuttaan. Tietoja ei kuitenkaan toimitettu suoraan poliisille, vaan keskustelijat jakoivat löytöjään keskustelufoorumilla ja kehittivät niitä yhdessä eteenpäin. KRP sittemmin kiitti keskustelijoita arvokkaiden tietojen hankkimisesta.

– Keskusteluun on mahtunut monia asiantuntevia kirjoitteluja, joista on ollut ja on apua rikostutkijoille, sivustolla kerrotaan poliisin kirjoittaneen.

"ATK-ajan" ensiuhrit selvittivät rikoksia itse poliisille

Tietotekniikka on monelle vaikea ala ja erityisesti tietoverkkojen yleistyessä olivat myös viranomaiset paikoin sormi suussa uuden teknologian kanssa. 

Poliisitarkastaja Seppo Aunola kertoi kirjassaan Kosmoskynästä kompuutteriin – Poliisin tietojenkäsittelyä 50 vuotta, että poliisi tarvitsi vuonna 1986 siviilien apua selvittäessään Suomen rikoshistorian ensimmäisessä tietoliikenneverkkoa hyväksikäyttäen tehtyä rikossarjaa. Tapauksesta on kertonut muun muassa Hämeen Sanomat.

Poliisin kyvykkyys tällaisen rikoskokonaisuuden tutkintaan oli noina päivinä Aunolan mukaan heikkoa, sillä sen enempää sopivaa laitteistoa kuin osaamista ei löytynyt.

Ratkaisuna Espoon Teknillisen korkeakoulun (TKK) tutkijat kirjoittivat itse tutkintaan tarvittavat järjestelmät Nokialta lainatulle alustalle ja auttivat poliiisia tutkinnassa. Rikoksen uhrit, Nokia ja aiemmin mainittu TKK osallistuivat näin itse tutkintaan.

Tapaus päättyi lopulta syytteiden kaatumiseen, sillä poliisin tapaan myöskään Suomen laki ei ollut valmis hakkereiden esiinmarssiin: tekoja ei oltu määritelty rikolliseksi. Rikoslakia muutettiinkin tapauksen jälkeen.