KRP Vastaamon kiristysvyyhden tutkinnasta: "Meillä on käsissä sellaista aineistoa, jolla läpimurto saavutetaan"

Tällä hetkellä tutkintalinjat ovat KRP:lla auki maailmanlaajuisesti.

– Epäiltyihin emme ota kantaa. Tutkintalinjat ovat auki sen suhteen, onko tekijä ulkomainen, kotimainen, kotimaassa vai ulkomailla, Marko Leponen kertoo.

KRP:n hallussa oleva tutkittava aineisto on valtava. Leponen kuvaa tutkintaa maratonjuoksuksi.

– Alkuspurtti on otettu ja nyt alkaa tasaisen tappava vauhti ennen loppukiriä. Nyt teemme todella paljon raakaa manuaalista työtä sen suhteen, sillä aineistoa on kertynyt meille todella paljon ja sen läpikäyminen vie aikaa.

– Kun aineistoa saadaan käytyä läpi, tutkinta tulee fokusoitumaan mahdollisesti jopa henkilöihin, Leponen tarkentaa.

Tutkinnanjohtajalla on kuitenkin vahva käsitys siitä, että tietomurron takana olevat saadaan rikosvastuuseen.

– Meillä on käsissä sellaista aineistoa, jolla läpimurto saavutetaan, Leponen vakuuttaa.

25 000 rikosilmoitusta

Eilen poliisihallitus tiedotti, että noin 25 000 tietomurron uhria on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

– Todennäköisesti yksityishenkilöiden tekemissä rikosilmoituksissa rikosnimikkeet ovat kiristys ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, jos tiedot on julkaistu. Kiristyskin silloin, mikäli henkilöä on yritetty kiristää, Leponen kertoo.

Lue lisää: Vastaamo-kiristäjä sai lunnasrahoja ainakin 14 uhrilta ja liikutteli niitä eteenpäin – F-Securen Hyppönen: "Palapelin palasia on" 

Julkisuudessa muun muassa F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on kertonut, että ainakin 14 ihmistä on maksanut kiristäjän vaatimat lunnaat. Hyppönen on arvioinut maksettujen lunnaiden kokonaissummaksi tuhansia tai korkeintaan kymmeniätuhansia euroja.

Poliisista ei uskalleta arvioida maksettuja summia.

– Viitteitä siitä on, että jotkut uhreista ovat maksaneet lunnaita. Olemme pyrkineet selvittämään, pitääkö se paikkansa. Maksettujen lunnaiden kokonaissummaa en uskalla arvioida, Leponen kommentoi.

”Kaikki vihjeet ovat merkityksellisiä”

KRP on Leposen mukaan saanut poikkeuksellisen paljon vinkkejä tietoverkkorikostapauksessa.

Poliisia tutkinnassa ovat auttaneet myös vapaaehtoiset ”valkohattuhakkerit”.

– Tässä vaiheessa tutkintaa en edes uskalla arvata, mikä vihjeistä on ollut ratkaisevin, koska kaikki vihjeet ovat merkityksellisiä. Loppujen lopuksi voimme huomata, että puuttuva palikka löytyy aiemmin tulleista vihjeistä.

Lue myös: Täysin ainutlaatuinen tapaus: Siviilit auttavat poliisia Vastaamo-tutkinnassa – "Ei ole Suomen rikoshistoriassa aiemmin"

Leponen kuitenkin muistuttaa, ettei poliisi voi käyttää laittomasti hankittua tietoa tai toimia itse niin.

– Meidän tutkinta- ja tiedonhankintamenetelmiemme täytyy perustua lakiin eli emme saa hankkia tietoa ilman lain määräämiä toimivaltuuksia. Emme myöskään voi ottaa vastaan sellaista tietoa, joka on hankittu meidän toimivaltuuksiimme nähden lainvastaisesti.

Kaksi tietomurtoa

Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtiin tämänhetkisten tietojen mukaan ensimmäinen tietomurto marraskuussa 2018 ja toinen maaliskuussa 2019.

Ensiksi kiristäjä kiristi Vastaamoa, sen jälkeen uhreja. Tiedossa ei toistaiseksi ole, onko tietomurron tekijä tai tekijät samoja kuin kiristäjä.

Poliisin ensisijainen tavoite on selvittää tietomurron tekijä, mutta myös keskustelua mahdollisista Vastaamoon kohdistuneista rikosepäilyistä on Leposen mukaan käyty eri viranomaisten kesken.

Lue lisää: Heini Pirttijärvi Vastaamon hallituksen puheenjohtajaksi – toimii toistaiseksi myös Vastaamon toimitusjohtajana