Täysin ainutlaatuinen tapaus: Siviilit auttavat poliisia Vastaamo-tutkinnassa – "Ei ole Suomen rikoshistoriassa aiemmin"

Poliisia auttaa Vastaamo-kiristystapauksen selvittämisessä kymmenien niin sanottujen valkohattuhakkereiden joukko, joka työskentelee vapaaehtoisena poliisiorganisaation ulkopuolella, kertoo rikostarkastaja Pentti Kangasniemi keskusrikospoliisista.

Valkohattuhakkerilla tarkoitetaan hakkeria, joka käyttää osaamistaan vahingon aiheuttamisen ja hämärätoimien sijaan eettisesti kestäviin tarkoituksiin.

Vastaamo-tapauksessa nämä henkilöt yrittävät etsijä jälkiä ja vihjeitä rikoksen selvittämisen tueksi ja toimittavat löytämänsä tiedot poliisille auttaakseen näitä esitutkinnassa.

Vihjeet voivat koskea epäillyn sijaintia, tämän henkilöllisyyttä, tai jotain muuta seikkaa, joka on mahdollista selvittää tämän tietoverkossa tekemien toimien pohjalta.

Kangasniemen mukaan tapaus voi siviilivapaaehtoisten panoksen ja yhteistyön osalta olla ainutlaatuinen.

– Ei tällaista varmaan Suomen rikoshistoriassa ole aiemmin, hän pohtii.

– Kyllä tässä on sellaisella tavalla ainulaatuinen asia meneillään.

Rikosilmoitusten perkaaminen vie aikaa

Aiemmin esimerkiksi F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen julkaisi pyynnön, jossa toivoi kiristäjälle lunnaita maksaneita kertomaan bitcoin-lompakon tunnisteen, jotta tämän rahaliikennettä voisi seurata. Hyppönen kertoi tänään saaneensa toistakymmentä osoitetta bitcoin-lompakoihin, joihin on maksettu lunnaita.

Kangasniemi ei pystynyt vahvistamaan maksettujen lunnaiden määrää, mutta totesi, että todennäköisesti ainakin joku on maksanut kiristäjälle toivoen tietojensa jäävät julkaisematta.

Kangasniemen mukaan poliisille on saatettu kuitenkin ilmoittaa lahjuksista. Koska Vastaamoon liittyviä rikosilmoituksia on tullut poliisille noin 15 000 kappaletta, ei niitä kaikkia ole ehditty käymään läpi.

– Kertoo laajudesta omaa kieltään, Kangasniemi kommentoi poliisille tulleiden rikosilmoitusten vyöryä.

Vihjeitä toivotaan rikoksissa muutenkin

Poliisi ottaa mielellään kaikki tiedot, mitä ihmisillä on tarjota Vastaamo-kiristäjän tapauksesta. Kangasniemen mukaan tässä suhteessa toiminta ei eroa perinteisemmästä rikostutkinnasta: poliisi toivoo muutenkin vihjetietoa erilaisiin rikoksiin liittyen.

Hän korostaa, että poliisi ei ohjaa tai teetä mitään toimenpiteitä vapaaehtoisten apulaisten kautta, vaan nämä tekevät valintansa itsenäisesti ja toimittavat mahdolliset löydökset viranomaisille.

– Poliisi ottaa ilolla vastaan asiaan liittyvät tiedot isossa, hankalassa jutussa, hän toteaa.

Vapaaehtoisen varottava, ettei riko lakia tai haittaa tutkintaa

Vapaaehtoisena rikostapauksia selvitteleviä on ollut maailman sivu, mutta Kangasniemi mustuttaa, että oikeuteen ja tekijän rikosvastuuseen saattamiseen vaaditaan aina esitutkintaviranomaista. Siksi tutkinnan lopulta tekee viranomainen tavallisten kansalaisten sijasta.

Hän myös yleisellä tasolla muistuttaa, että kansalaisen kannattaa pitää huolta, ettei tule salapoliisina rikkoneeksi lakia. Esimerkiksi viranomaisena esiintyminen tai jotkin luvattoman pitkälle menneet tiedonhankinnan menetelmät johtavat rikosepäilyyn, vaikka tarkoitus olisi ollut hyvä.

– Kehotan kotidekkareita olemaan tarkkana, Kangasniemi sanoo.

Poliisi myös toivoo, että omatoimitutkijat pitävät huolta siitä, etteivät tule haitanneeksi esitutkintaa. Pahimmassa tapauksessa amatöörien osoittama mielenkiinto potentiaalista johtolankaa kohtaan voi aihettaa sen, että rikollinen osaa yrittää hävittää juuri rikostutkinnalle hyödyllisimmät jäljet. Tämä vaikeuttaisi tutkintaa.

– Riittävän haastavaa on muutenkin, Kangasniemi sanoo.

Hänen mukaansa tutkinta etenee hyvin ja poliisi tiedottaa heti, kun se pystyy kertomaan jotain uutta tutkintaa vaarantamatta.

Lue myös:

    Uusimmat