Eurokriisin aikana suomalaisillekin tutuksi tullut saksalaispoliitikko Wolfgang Schäuble on kuollut.
Syöpää pitkään sairastanut Schäuble oli kuollessaan 81-vuotias. Hän toimi ministerinä sekä Helmut Kohlin että Angela Merkelin liittokanslerikausina.
Schäuble toimi Saksan valtiovarainministerinä lähes vuosikymmenen vuodesta 2009 alkaen. Hän oli yksi keskeisempiä hahmoja eurokriisin hoidossa ja penäsi kovia otteita euroalueen kriisimaille, esimerkiksi Kreikalle.
Schäublen ura politiikassa kesti vuosikymmeniä. Hän toimi liittopäivien puhemiehenä sekä konservatiivipuolue CDU:n puheenjohtajana
Nykyisen liittokanslerin Olaf Scholzin mukaan Schäuble "muokkasi maatamme yli puolen vuosisadan ajan".
– Saksa on menettänyt terävän ajattelijan ja intohimoisen poliitikon, Scholz muisteli Schäublea viestipalvelu X:ssä.
Herra budjettikuri
Kansainvälisesti näkyvimmillään Schäuble oli eurokriisin vuosina ollessaan Saksan valtiovarainministerinä vuodesta 2009 lähtien. Schäuble oli tunnettu tiukan budjettikurin vaalija, jolle tarkka tilinpito oli sydämenasia. Hänelle on kerrottu olleen periaatekysymys, että budjettikurista lipsuneiden maiden kansalaisten kuuluikin kärsiä.
Tämän vuoksi Schäuble oli erittäin epäsuosittu Kreikassa, joka pakotettiin hänen johdollaan maksamaan aiemmista virheistään. Esimerkiksi Schäublen kanssa monia kertoja vääntänyt Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis syytti Schäublea keskiviikkona Kreikan köyhdyttämisestä.
– Historia tuomitsee hänet ankarasti, mutta ei sen ankarammin kuin niitä, jotka taipuivat hänen tuhoisaan politiikkaansa, Varoufakis sanoi nettisivuillaan.
Tinkimättömänä neuvottelijana tunnettu Schäuble ei toisaalta pyrkinytkään saamaan ystäviä. Schäublen elämäkerran kirjoittanut Peter Schüzt luonnehti Schäublea "rehellisimmäksi tuntemakseen mieheksi, vaikkei aina kaikkein hurmaavimmaksi".
Saksan pitkäaikaisin liittopäiväedustaja
Schäuble syntyi Freiburgissa vuonna 1942. Kouluttauduttuaan juristiksi hän nousi liittopäiville vuonna 1972 ja istui siellä kuolemaansa asti, mikä teki hänestä maan pitkäaikaisimman liittopäiväedustajan. Kohl nosti hänet presidentinhallinnon johtoon 1980-luvun puolivälissä, ja he valvoivat yhdessä Saksojen yhdistymistä Berliinin muurin kaaduttua. Vuosina 1989–91 Schäuble toimi myös sisäministerinä.
Vuonna 1990 mieleltään järkkynyt mies yritti tappaa Schäublen, joka haavoittui pahasti ja joutui loppuiäkseen pyörätuoliin. Tragedia ei kuitenkaan lopettanut hänen poliittista uraansa, vaikka hän jäikin pois parrasvaloista Kohlin kaaduttua vaalirahoitusskandaaliinsa.
Schäuble teki paluun politiikan kärkipaikoille vuosituhannen vaihteessa, ja hänestä ennustettiin jo seuraavaa liittokansleria. Kristillisdemokraattien johtoon nousi kuitenkin Merkel, joka nimitti hänet sisäministeriksi vuonna 2005. Neljä vuotta myöhemmin Schäuble nostettiin valtiovarainministeriksi, jona hän toimi kahdeksan vuoden ajan.
Perintöä alettu kyseenalaistaa
Schäuble oli budjettikuria rakastavassa kotimaassaan pitkään lähes palvottu, joskin ristiriitainen hahmo. Budjettikuri on Saksassa betonoitu maan perustuslakiin pitkälti Schäublen ansiosta tai syystä.
Viime vuosina hänen poliittista perintöään on kuitenkin alettu kyseenalaistaa samoin kuin Merkelinkin.
Heidän kaudellaan valtion budjetti pysyi ylijäämäisenä, mutta pihistelyn vuoksi Saksa alkoi kerätä korjausvelkaa ja rapistua. Myös investoinnit esimerkiksi maan digitalisointiin jäivät tekemättä. Ongelma räjähti silmille pandemian aikana, kun etätyömoodiin siirtyminen ei tahtonut onnistua esimerkiksi huonojen internetyhteyksien vuoksi.
Vastaavanlaisia ongelmia on ollut muun muassa maan rautatieverkossa, jonka huonokuntoisuus estää nykyisin junia kulkemasta ajallaan.