Kaikki osallistujamaat pitivät ydinterrorismia todellisena turvallisuusuhkana Washingtonissa pidetyssä ydinturvahuippukokouksessa.
Yli viidenkymmenen maan kokous oli kuitenkin todennäköisesti sarjansa viimeinen. Nyt huolena on, kuka työtä jatkaa.
Kokouksen isäntä Yhdysvaltain presidentti Barack Obama korosti loppupuheenvuorossaan, että yksi tärkeimmistä syistä maiden yhteistyöhön on terroristijärjestö Isis.
– Tämä on mahdollisuutemme pysyä yhtenäisinä ja keskittyä yhteen tämän hetken voimakkaimmista terrorijärjestöistä Isisiin, Obama sanoi.
Obama viittasi useita kertoja kokouksen aikana Isisin lisääntyvään kiinnostukseen omasta ydinaseesta ja radioaktiivista pommeista.
Suomea kokouksessa edustanut Sauli Niinistö ja Suomen delegaatio katsovat, että tärkeintä on kansainvälisen yhteistyön jatkaminen.
– Keskeinen puoli on, että kansainvälisen tiedonvälityksen merkitys kasvaa. Kukaan ei yksin pysty olemaan selvillä kokonaistilanteilla. Sanoisin, että yhteistyö jopa tiivistyy, Niinistö arvioi.
Lisää maita tarvitaan mukaan
Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Petteri Tiippanan mukaan ydinterrorin vastaiseen rintamaan pitäisi saada lisää maita.
– Nyt työ siirtyy jo olemassa oleville kansainvälisille organisaatioille, ehkä tärkeimpänä kansainvälinen atomijärjestö IAEA. Tarkoitus on myös laajentua, sanoo Suomen delegaatioon kuulunut Tiippana.
Huippukokoussarjan ulkopuolelle jäi monia ydinvoiman kannalta keskeisiä maita. Esimerkiksi Irania ei ollut kutsuttu paikalle. Pakistan ja Intia olivat sen sijaan mukana. IAEA:n lisäksi kokouksen suosituksien toteutumisen valvonnassa auttavat ainakin YK ja Interpol.
Seitsemän vuotta jatkuneen huippukokousprosessin jälkeen osallistujamaat pitivät huolen, että tonneja ydinaseeseen kelpaavia materiaaleja siirrettiin turvaan.
Joulukuussa järjestettävässä IAEA:n korkean tason ydinturvakonferenssissa nähdään, kuinka tosissaan maat yhä ovat.