Tuoreen tutkimuksen mukaan vuokralla asuminen on selkeästi kasvattanut suosiotaan. Vuokra-asuntoa etsiessä sijainti ei enää ole kovin merkityksellinen, vaan valintakriteereissä korostuvat nyt vuokran suuruus ja asunnon viihtyvyys.
Asunnon sekä asuinalueen viihtyvyys nousevat sijaintia tärkeämmiksi kriteereiksi vuokra-asuntoa valittaessa, kertoo Realia managementin teettämä tuore tutkimus. Asunnon viihtyvyyttä piti tärkeänä valintakriteeriä 72 prosenttia ja asuinalueen viihtyisyyttä 69 prosenttia vastaajista. Palveluiden läheisyyden nosti tärkeäksi kriteeriksi 62 prosenttia ja liikenneyhteydet 58 prosenttia vastaajista.
– Eli perinteinen ”sijainti, sijainti ja sijainti” ei enää pädekään vuokra-asuntoa valittaessa, arvioi Realia managementin asuntovuokrauspalveluiden johtaja Jussi Lindholm tiedotteessa.
Tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi vuokran suuruus, jota piti tärkeänä 90 prosenttia vastaajista.
Vuokralla asuminen on yleistynyt selvästi, ja Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi 30–34-vuotiaiden asuntokunnista enää alle puolet asui omistusasunnoissa vuoden 2018 lopulla.
Realian tutkimuksessa tärkeimmäksi syyksi asua vuokralla nousi se, että asumismuoto sopii nykyiseen elämäntilanteeseen. Tämän mainitsi 59 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi, ettei omistusasuntoon ole varaa. Sen mainitsi 53 prosenttia vastaajista. 22 prosenttia vastaajista puolestaan kertoi, etteivät he halua sitoutua omistusasuntoon.
Vuokralla asuvien mielestä asumismuodon parhaat puolet ovat mahdollisuus vaihtaa asuntoa joustavasti sekä se, ettei asumiseen tarvitse kiinnittää pääomaa.
– Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa arvostetaan mahdollisuutta vaihtaa asuntoa helposti, Lindholm sanoo.
Yli puolet vuokralla asuvista arvioi asuvansa vuokralla myös viiden vuoden kuluttua. Sen sijaan neljännes vastaajista uskoi asuvansa viiden vuoden kuluttua omistusasunnossa.
Tutkimuksen toteutti IRO Research, ja sen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000, ja materiaali kerättiin 22.11.–1.12.2019. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä.