Kyselytutkimuksen perusteella asunnon rakennusvuodella on väliä. Tietyillä vuosikymmenillä rakennetut asunnot eivät suomalaisia juurikaan kiinnosta.
Kerroimme aiemmin, että suomalaiset himoitsevat nyt asuntoja kauempaa keskustasta. Koronapandemia on saanut suomalaiset miettimään kodin merkitystä ja kaipaamaan omaa työhuonetta sekä omaa pihaa. Osuuspankin henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumisen palveluiden johtaja Kaisu Christien mukaan tänä vuonna on tehty 16 prosenttia edellisvuotta enemmän kauppoja. Yllä olevalta videolta voit katsoa Uutisaamun keskustelun siitä, kuinka korona-aika on muuttanut asumistoiveita. Trendi näkyy myös sijoitusmarkkinoilla.
Neliöitä halutaan aiempaa enemmän, mutta kuinka vanhan talon suomalaiset olisivat valmiita ostamaan? Rakennusyhtiö JM Suomen teettämään kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18–75-vuotiaasta suomalaisesta liki puolet eli 47 prosenttia kertoi olevansa tällä hetkellä valmis ostamaan 1990- tai 2000-luvulla rakennetun asunnon.
Lähes yhtä moni, 46 prosenttia, piti varteenotettavana vaihtoehtona vielä uudempaa, 2010-luvulla rakennettua asuntoa. Kyselytutkimuksessa vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja rakennusvuosista.
Lue myös: Tällaisia asuntoja suomalaiset nyt himoitsevat: "Hiukan sellainen ilmiö"
Miten myydä oma asunto? MTV otti selvää siitä, mitä kaikkea myyjän pitää tietää. Juttu jatkuu videon alla.
5:58
Mitä kaikkea myyjän pitää tietää ennen oman asunnon myymistä?
"Selitettävissä asuinkustannuksilla"
Kyselytutkimuksessa vähiten kiinnostusta herättivät 1970–1980-luvuilla rakennetut talot, jollaisen ostaisi vain 23 prosenttia vastaajista. Osuus oli hieman pienempi kuin vielä vanhempien, 1950–1960-luvuilla rakennettujen asuntojen mahdollinen 26 prosentin ostajajoukko.
– Vähäisempi kiinnostus vanhempiin taloyhtiöihin on selitettävissä asuinkustannuksilla, sillä muun muassa hoitovastikkeet ovat näissä yleensä huomattavasti korkeammat kuin uudemmissa yhtiöissä. Myös mahdolliset suuret tulossa olevat yhtiöremontit vähentävät kiinnostusta vanhoja yhtiöitä kohtaan. 5–10 vuoden sisällä tulevien remonttien kustannuksia on yleensä vaikea tai jopa mahdoton arvioida ennakkoon, JM Suomen asuntomyynnin myyntipäällikkö Liisa Nuutinen analysoi tulosta tiedotteessa.
Nuutisen mukaan kysynnän lasku ajaa väistämättä tilanteeseen, jossa vanhempien yhtiöiden hinnan kehitys ei pääse kasvamaan suhteessa uudiskohteisiin.
Lue myös: "Kalleus aiheuttaa monille suomalaisille haasteita" – tässä menee asumisen yleinen kipuraja
Nuoria aikuisia kiinnostaa uudisasuminen
Kyselytutkimuksen perusteella nuoret aikuiset haluaisivat ostaa uudemman asunnon kuin hiukan vanhemmat vastaajat. Nuoria aikuisia kiinnostaa myös täysin uuden asunnon ostaminen.
– Uudiskohteiden kysyntä jatkaa kasvuaan kaikilla alueilla, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä.
Nuutisen mukaan uusilta yhtiöiltä halutaan pohjaratkaisuiltaan helposti muunneltavia asuntoja, runsaasti säilytystilaa sekä työhuonetta tai tilaa työpisteelle. Jos kunnolliseen työtilaan on mahdollisuus, siihen kannattaa tarttua, sillä esimerkiksi sängystä käsin työskentely voi aiheuttaa jopa pysyviä haittoja. Lue fysioterapeutin vinkit siihen, miten voit pitää etäkonttorin aiheuttamat vaivat poissa!
Lue myös: Minna ja Petri vaihtoivat omakotitalon 18 neliön matkailuvaunuun: "Ei ole tarvinnut luopua mistään"
Kannattaako asua vuokralla vai omistaa oma asunto?
Mutta haluavatko suomalaiset omistaa asuntonsa vai kuitenkin asua mieluummin vuokralla? Vuonna 2019 julkaistun Pellervon Taloustutkimuksen mukaan vuokralla asuminen kasvatti suosiotaan. JM Suomen nyt teettämän kyselytutkimuksen perusteella omistusasuminen kuitenkin houkuttelee enemmän. Jopa 67 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tai ainakin melko tärkeää.
– Suomessa omaa asuntoa pidetään yhä hyvänä sijoituskohteena sekä tulevaisuuden turvana, jonne oma pääoma sidotaan. Asuntojen arvonnousu, ainakin suurissa kaupungeissa, on yleensä pitkällä aikavälillä nousujohteinen, jolloin se on vakaampi sijoitus yksityishenkilölle kuin ehkä muut suuremman riskin sijoituskohteet.
Nuutinen arvelee, että omistusasuminen myös nähdään pitkällä tähtäimellä kannattavampana kuin esimerkiksi vuokra-asuminen, sillä omistusasunnossa iso osa asumiskustannuksista menee yleensä esimerkiksi asuntolainan lyhennyksiin.
– Lainaa lyhentämällä asuntoa maksetaan samalla itselle. Asunnon arvo realisoituu asunnon myynnin yhteydessä. Vuokra-asumisessa samaa hyötyä ei ole, hän toteaa.
Lue myös: Kuinka paljon sinä saisit asuntolainaa? Asiantuntija vastaa omasta kodista unelmoiville: "Kannattaa olla realisti"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Asuntolainojen korot ovat olleet suotuisat pitkään, mutta onko asiaan tulossa muutos? Asiantuntijat vastaavat:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Miten käy asuntolainojen korkojen?
Lähde: JM Suomi