Kehitysmaille annettava ilmastorahoitus ja päästövähennystavoitteiden kiristäminen ovat hankalimpia kysymyksiä sunnuntaina Egyptissä alkavassa YK:n ilmastokokouksessa.
Aurinkopaneeleja on pystytetty kiireellä rantalomakohteena tunnettuun Egyptin Sharm el-Seikhiin, jossa tämänvuotinen YK:n ilmastokokous järjestetään. Vaikka pintaa kiillotetaan, sillä ei pystytä peittämään todellisuutta. Jo ennen ilmastokokouksen alkua Egyptissä on pidätetty ainakin 70 kansalaisjärjestöjen edustajaa ilmastoprotestien takia.
Järjestäjät vakuuttavat, että miellenosoituksia saa kokouksen aikana järjestää, kunhan pysyttelee niille varatulla alueella.
– Ihmisoikeustilanne Egyptissä on huolestuttava. Toisaalta kansainväliset kokoukset ovat paikallisille kansalaisjärjestöille henkireikä, jonka kautta he pääsevät verkostoitumaan kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vielä ei ole ollut yhtään ilmastokokousta, jossa mielenosoituksia ei olisi ollut, toteaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Kokouspaikka Sharm el-Sheikh on tunnettu rantalomakohde Egyptissä.
Nykylupauksilla ilmasto lämpenee 2,5 asteella
Pariisin sopimukseen kirjattu tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen on karkaamassa yhä kauemmas. Jos tähän mennessä annetut päästövähennyslupaukset toteutetaan, ollaan silti matkalla 2,5 asteen lämpenemiseen. Vain murto-osa valtioista on kiristänyt päästövähennystavoitteitaan.
Vuoden 2022 aikana vain 24 maata on päivittänyt päästövähennyssitoumuksensa. Näiden päivitettyjen sitoumusten vaikutus globaaleihin päästöihin vuoteen 2030 mennessä on alle prosentin luokkaa.
– G20-maat eli suuret taloudet ovat tässä aivan keskeisessä asemassa ja siellä on useita, jotka eivät ole päivittäneet tavoitteitaan vastaamaan Pariisin sopimusta. Tavoitteita pitäisi kiristää ja toimia lisätä todella nopeasti ja suuressa mittakaavassa, jotta 1,5 asteen tavoite pysyisi tavoitettavissa, sanoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.
Sharm el-Sheikhiin on juuri ennen ilmastokokousta pystytetty lukuisia aurinkopaneeleita.
Kehitysmaat vaativat korvauksia menetyksistä ja vahingoista
Toinen hankala neuvottelukysymys on rahoitus. Pariisin sopimuksessa kehittyneet maat sitoutuivat 100 miljardin dollarin vuotuiseen ilmastorahoitukseen kehitysmaille. Tuota summaa ei kuitenkaan ole saatu kasaan. Sen lisäksi kehitysmaat haluavat rahaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien menetysten ja vahinkojen torjuntaan.
– Ei ole tiedossa mitään isoja, uusia rahoja juuri tässä vaiheessa. On tärkeää, että 100 miljardin dollarin rahoituslupaus saavutetaan. Nyt näyttäisi, että se olisi mahdollista vuonna 2023. Kehitysmaat haluavat, että vahingot ja menetykset tunnustetaan omaksi asiakohdakseen, jota pitää myös rahoittaa, selittää Nummelin.
– Ilmastotoimien viivyttely maksaa ja nyt isoimman laskun maksavat ne, jotka sitä ovat vähiten aiheuttaneet. He maksavat omalla hengellään, menetetyillä elinkeinoilla, menetetyillä kodeilla, muistuttaa Kosonen.
Venäjäkin mukana ilmastokokouksessa
Myös Venäjä osallistuu ilmastokokoukseen.
– Venäjää ei ole haluttu sulkea pois. Sinänsä on tärkeää, että suuret taloudet pysyvät mukana Pariisin sopimuksessa ja pyrkivät toimeenpanemaan sitä. Venäjän edustajat osallistuivat myös tekniseen valmistelukokoukseen, kertoo Nummelin.
Ensi viikon alussa noin 100 valtionpäämiestä saapuu kokouspaikalle vauhdittamaan ilmastoneuvotteluja. Suomea edustaa pääministeri Sanna Marin. Kaikkiaan kaksiviikkoiseen ilmastokokoukseen odotetaan noin 30 000 osallistujaa.