Ruotsissa jännitetään, milloin epäluottamuslauseen eilen saanut pääministeri Stefan Löfven ilmoittaa seuraavasta siirrostaan. Löfvenillä on ensi maanantaihin asti aikaa määrätä Ruotsiin ylimääräiset vaalit tai erota. Jälkimmäisessä tapauksessa hallituspohjaa etsitään nykyisiltä valtiopäiviltä puhemiehen johdolla.
Löfvenin päätöksen kannalta oleellista on se, mitä keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf tilanteesta ajattelee.
– Voi hyvin sanoa, että keskustapuolueella on avaimet ratkaisuun, arvioi valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta.
Lööfin keskustapuolue voisi varmistaa riittävän pohjan sekä Löfvenin punavihreälle hallitukselle että uudelle porvarihallitukselle. Tämä kuitenkin edellyttäisi sen hyväksymistä, että joko vasemmistopuolue tai ruotsidemokraatit tukee hallitusta.
Tähän saakka keskustapuolue ei ole halunnut tehdä yhteistyötä kummankaan puolueen kanssa. Von Schoultzin mukaan tällainen asenne on Ruotsin poliittisessa nykytilanteessa kestämätön.
– On aivan ilmiselvää, että asioita on hyvin vaikea saada toimimaan sulkemalla nämä molemmat puolueet ulos vaikutusvallasta, von Schoultz sanoo.
Tukipuolue liberaalit vaihtoi jo leiriä
Maanantain epäluottamuslauseäänestyksen jälkeen Lööf sanoi keskustapuoleen olevan edelleen valmis tukemaan Löfvenin hallitusta. Toinen tukipuolue liberaalit sen sijaan ilmoitti vaihtavansa "siniseen" leiriin tavoittelemaan porvarihallituksen muodostamista.
Vaihtoehtojen voimasuhteet ovat käytännössä tasan: uutistoimisto TT:n laskelmien mukaan sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuoleen hallituspohjalla olisi yhdessä keskustapuolueen ja vasemmistopuolueen tuen kanssa pienin mahdollinen 175 paikan enemmistö valtiopäivillä.
Ruotsin keskustapuoleen puheenjohtaja Annie Lööf.
Ruotsidemokraattien ja liberaalien tukema maltillisen kokoomuksen ja kristillisdemokraattien porvarihallitus puolestaan jäisi ilman keskustapuolueen tukea enemmistöstä, tosin äärimmäisen niukasti yhden paikan päähän 174 paikalla.
Löfvenin hallituspohjan paluu edellyttäisi sitä, että keskustapuolue luopuisi keskeisestä tavoitteestaan vuokrasääntelyn purkamisesta – tai että vasemmistopuolue perääntyisi vaatimuksesta, jonka mukaan vuokrasääntelyyn ei saa koskea.Myös ruotsidemokraatit vastustaa vuokrasääntelyn purkamista.
"Politiikan Houdini" ay-taustalla
Von Schoultzin mukaan nykyinen kriisi on ilman muuta Löfvenin toistaiseksi kovin haaste. Ennen sosiaalidemokraattien johtajaksi nousemistaan Löfven työskenteli pitkään Ruotsin metalliliitossa (IF Metall) toimien myös useita vuosia sen johtajana.
– Löfven on tunnettu ammattiyhdistystaustaa omaavana taitavana neuvottelijana, tosin hän on myös itse ruokkinut tällaista mielikuvaa. Mutta on myös kiistatta näyttöä siitä, että hän on onnistunut sopimaan muiden puolueiden kanssa hyvin vaikeissa tilanteissa, von Schoultz sanoo.
Löfvenin ykkös- ja kakkoshallitukset syntyivät melkoisten vääntöjen ja kompromissien seurauksena. Vain muutama viikko sitten ratkesi kiista irtisanomissuojan heikennyksistä, jonka yhteydessä vasemmistopuolue niin ikään jo väläytteli epäluottamuslausetta. Löfveniä onkin kutsuttu "politiikan Houdiniksi", joka kahlekuninkaan tavoin löytää ulospääsyn mahdottomista tilanteista.
Aiemmat kokemukset ehkä sanelivat von Schoultzin mukaan sen, että Löfven antoi tilanteen mennä epäluottamusäänestykseen saakka ilman että olisi jo ennen sitä eronnut tai määrännyt uusia vaaleja. Nyt hänellä on viikko aikaa miettiä ratkaisua.
– Hän tekee varmasti kaikkensa pysyäkseen vallassa. Minulla ei ole aavistustakaan mitä hän päättää, ei aavistustakaan, von Schoultz sanoo.
Ainakin ylimääräisiin vaaleihin päätyminen olisi historiallista, sellaista ei ole Ruotsissa tapahtunut sitten vuoden 1958. Tiistaina julkaistun Dagens Nyheterin mielipidekyselyn mukaan vasemmistopuolue on lisännyt kannatustaan, mutta porvarihallitus voisi saada ruotsidemokraattien tukemana enemmistön paikoista. Liberaalit ja ympäristöpuolue taas putoaisivat pois valtiopäiviltä.
Vasemmistopuolueen mitta tuli täyteen
Von Schoultzin mukaan hallituskriisin päädyttiin pääosin sen takia, että vasemmistopuolueen mitta tuli täyteen. Puolue ei halunnut enää olla pelkkä ovimatto, jonka yli kävellään, ja aika oman kannan tekemiseen selväksi arvioitiin nyt sopivaksi – reilu vuosi ennen seuraavia vaaleja.
Puolue ja sen johtaja Nooshi Dadgostar ovat saaneet paljon näkyvyyttä ja kehuja suoraselkäisyydestä. Von Schoultzin mukaan vasta myöhemmin nähdään, kannattiko tilanteen ajaminen epäluottamusäänestykseen saakka.
– Jos Löfven säilyy pääministerinä ja vasemmistopuolue saa enemmän vaikutusvaltaa hallitukseen, silloin se on heille voitto. Mutta jos syntyy porvarihallitus tai joudutaan uusiin vaaleihin, niin lopputulos voi olla aika huono puolueen kannalta, von Schoultz sanoo.
Hänen mukaansa äänestäjät päättävät lopulta myös sen, millaiseksi synniksi vasemmistopuolueelle luetaan sosiaalidemokraattisen pääministerin kaataminen yhdessä ruotsidemokraattien kanssa.