Ruotsin pääministeri Stefan Löfven eroaa pääministerin paikalta ja sanoo, että kyseessä on hänen uransa vaikein poliittinen päätös. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa, että ennenaikaisten vaalien järjestäminen ei olisi nykytilanteessa maan etujen mukaista.
– Monet ovat unohtaneet, että elämme edelleen koronapandemiassa. Olen vakuuttanut, että enemmistö Ruotsin kansasta ei halua uusia vaaleja, Löfven sanoi.
Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén johtaa hallitustunnusteluja. Löfven sanoi olevansa käytettävissä johtamaan uutta hallitusta, jos sopu hallituspohjasta on löydettävissä.
– Tärkeää on, että maa välttää oikeistokonservatiivisen hallituksen. Mutta asia on puhemiehen käsissä, Löfven sanoi.
Norlén on ilmoittanut, että aikoo nyt pitää kierroksen ripeämmällä tahdilla kuin vuoden 2018 vaalien jälkeen, jolloin hallituspohjan muodostamiseen kului neljä kuukautta. Tuolloin syntyi sopimus Löfvenin punavihreästä vähemmistöhallituksesta, jolle liberaalit ja keskustapuolue lupasivat tukensa hallituksen ulkopuolelta. Vasemmistopuolue ei päässyt tammikuun hallitussopimukseen mukaan, koska keskustapuolue vaati, ettei puolueelle saa antaa minkäänlaista vaikutusvaltaa budjettiratkaisuihin.
Löfven kieltäytyi nyt ottamasta kantaa siihen, mikä olisi hänelle mieluisin hallitusratkaisu ja toisti, että ratkaisu on puhemiehen käsissä. Hänen johtamansa hallitus sai epäluottamuksen viime maanantaina, syynä kiista vuokrasääntelyn keventämisestä uusien asuntojen osalta.
Vasemmistopuolue sai Löfveniltä kipakkaa palautetta toiminnastaan. Puolue vei epäluottamuslausetta eteenpäin yhdessä oikeistopuolueiden kanssa, vaikka hallitus oli valmis jatkoneuvotteluihin vuokrakysymyksestä.
– He äänestivät hallituksen nurin, ilman että heillä oli omaa hallitusvaihtoehtoa, Löfven moitti.
Vasemmistopuolue torjui kritiikin tviittaamalla, ettei puolue liittoutunut kenenkään kanssa paitsi vuokralaisten.
Åkesson ei usko tunnustelujen tuovan tulosta
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi televisiohaastatteluissa odottaneensa Löfvenin ratkaisua. Hän sanoi myös epäilevänsä, ettei uutta hallitusta synny ja että Ruotsi päätyy lopulta kuitenkin ennenaikaisiin vaaleihin.
– Löfvenin viesti oli odotettavissa, ottaen huomioon pandemian ja kannatusluvut, Åkesson sanoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.
Åkessonin mukaan ruotsidemokraatit ovat valmiita kantamaan vastuunsa ja olemaan mukana uudessa hallituksessa tai toimimaan sen tukena. Antaakseen uudelle hallitukselle tukensa ruotsidemokraatit vaativat, että se saa kokoaan vastaavan vaikutusvallan hallituksen politiikkaan, Åkesson esitti.
Norlén viestitti, ettei vielä maanantaina kommentoi hallitustunnusteluja. Keskustelut puolueiden edustajien kanssa on kuitenkin määrä aloittaa mahdollisimman pian.
Porvarihallituksessa pääministeriksi olisi tarjolla ensisijaisesti maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Nykyisillä valtiopäivillä hänelle ei kuitenkaan näytä löytyvän riittävää tukea. Olennaista on, että hallitusta vastaan ei saa kertyä yli 175 ääntä. Jos kokoomus saisi tuen kristillisdemokraateilta, ruotsidemokraateilta ja liberaaleilta, olisi koossa 174 ääntä.
Keskustaa kosiskeltiin ahkerasti
Viikonlopun aikana keskustapuoluetta kosiskeltiin sekä oikealta että vasemmalta, mutta puolue torjui sekä maltillisen kokoomuksen että vasemmistopuolueen yhteistyötarjoukset.
Keskustapuolueelle vasemmistopuolue ei kelpaa yhteistyökumppaniksi. Keskusta pitää puoluetta äärivasemmistolaisena eikä halua sen saavan vaikutusvaltaa hallituksen politiikkaan.
– Vasemmistopuolue on sosialistinen puolue. Emme ole samoilla linjoilla talouspolitiikasta, sanoi keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf sunnuntai-iltana television ajankohtaisohjelmassa.
Keskustapuolue sulkee pois yhteistyön kokoomuksen kanssa, koska puolue on valmis yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.
– Me emme ole valmiita antamaan hallitusvaltaa muukalaisvastaiselle populistipuolueelle, Lööf linjasi.
Liberaalit, jotka alun perin tukivat Löfvenin hallitusta yhdessä keskustan kanssa, ovat nyt ilmoittaneet haluavansa maahan porvarihallituksen.
Kaksi puoluetta voisi pudota vaaleissa valtiopäiviltä
Ennenaikaiset vaalit olisivat olleet suuri riski liberaaleille. Puolue on tuoreiden mielipidemittausten mukaan vaarassa jäädä alle neljän prosentin äänikynnyksen. Myös ympäristöpuolueen kannatus on vaarallisen lähellä putoamisrajaa.
Kiinnostusta ennenaikaisiin vaaleihin viilentää sekin, että uudet valtiopäivät istuisivat vain vuoden. Seuraavat vaalit järjestetään joka tapauksessa ensi vuoden syksyllä, normaalin aikataulun mukaisesti. Ympäristöpuolue ilmoitti Löfvenin ilmoituksen jälkeen tukevansa päätöstä jatkaa ilman uusia vaaleja.
Puolueen johtaja Per Bolund sanoi uutistoimisto TT:lle uskovansa, että Norlén esittää Löfveniä uudelleen pääministeriksi. Bolundin mukaan vastuu on nyt keskustapuolueella, jonka täytyy suostua yhteistyöhön vasemmistopuolueen kanssa.
– Minusta on selvää, että tilanne on nyt niin vakava, ettei voida vain tyytyä sanomaan ei. Täytyy sanoa kyllä niille vaihtoehdoille, jotka voivat toimia, Bolund opasti keskustapuoluetta.
Kimuranttia hallitusmatematiikkaa mutkistaa sekin, että ainakin yksi keskustapuolueen kansanedustaja on ollut eri linjoilla puolueensa kanssa. Helena Lindahl ei äänestänyt Löfvenin hallituksen muodostamisen puolesta ja ilmoitti viime viikolla Facebookissa olevansa iloinen sen kaatumisesta. Blokkien väliset voimasuhteet ovat niin tiukat, että yksikin ääni voi koitua ratkaisevaksi.