Kätkytkuolemaan menehtyy Suomessa nykyään vuositasolla kymmeniä lapsia vähemmän kuin vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kiitos siitä kuuluu selällään nukuttamiselle. Silti kätkytkuolema on edelleen yleisin syy, kun alle yksivuotias lapsi kuolee. Lääkäri kertoo, millaisia riski- ja suojatekijöitä on tiedossa.
Kun täysin terveenä pidetty imeväisikäinen eli alle yksivuotias lapsi kuolee nukkuessaan ilman, että mitään selitystä tapahtuneelle löytyy, puhutaan kätkytkuolemasta.
Kätkytkuolemadiagnoosiin päädytään sen jälkeen, kun muut mahdolliset syyt on ruumiinavauksen ja kuolinympäristön tutkimuksen jälkeen poissuljettu.
– Eniten kätkytkuolemia tapahtuu kahden–neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Ensimmäisen puolentoista elinkuukauden aikana ja kuuden kuukauden iän jälkeen kätkytkuolemat ovat harvinaisia, apulaisylilääkäri Turkka Kirjavainen HUS:sta kertoo.
Vuoden 2005 jälkeen kätkytkuolema on merkitty kuolinsyyksi 6–17 suomalaisvauvalla vuosittain. Määrä on vähentynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Suurin pudotus tapahtui jo vuosina 1990–1995, jolloin tieto siitä, ettei lasta kannata nukuttaa mahallaan, alkoi levitä. Asiasta kampanjoitiin ainakin Hollannissa, Norjassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
– Ensi alkuun suositeltiin, että vauvoja nukutetaan joko selällään tai kyljellään. Myöhemmin osoittautui, että kylkiasentoonkin liittyy hieman kohonnut riski selällään nukuttamiseen verrattuna. Vuonna 2000 suosituksia muutettiin niin, että lapset tulisi nukuttaa vain selällään.
Kirjavainen kuvailee kampanjoinnin tuloksia epidemiologiseksi riemuvoitoksi.
– On kartoitettu riskitekijät, löydetty niistä suurin, puututtu siihen ja saatu erinomainen vaste. Niissä maissa, joissa suosituksia noudatetaan, kätkytkuolleisuus on laskenut jopa 85 prosenttia.
Suomessa kätkytkuolemien määrä on tällä hetkellä eurooppalaista keskitasoa.
– Meillä ei ole mitään syytä poiketa kansainvälisistä suosituksista. Lastenlääkäriyhdistys suosittelee täälläkin lasten nukuttamista selällään, Kirjavainen sanoo.
Vauvat suositellaan nukuttamaan selällään, ei kyljellään tai mahallaan.
Monet riskitekijät tiedossa
Kätkytkuolema on ihmisten mielissä ja määritelmältäänkin lähtökohtaisesti mystinen: sen syytä ei tiedetä.
– Mutta se ei tarkoita, etteikö kätkytkuolemasta tiedettäisi mitään. Me tiedämme ihan hirveästi. Jo se, että asennon vaikutus kätkytkuolemien määriin on ollut näin suuri, kertoo paljon, Kirjavainen huomauttaa.
– Kaikki viittaa siihen, että kätkytkuolema on tukehtumiskuolema. Mutta se, miksi joku kuolee siihen, on se kysymys. Kyllä siinä täytyy jokin vasteen poikkeavuus olla, Kirjavainen sanoo.
Kätkytkuoleman riskitekijöitä on tiedossa runsas joukko. Kuten sanottua, merkittävin niistä on mahallaan nukkuminen.
– Mutta vaikka selällään nukuttaminen on vähentänyt kätkytkuolemia paljon, silti se 15 prosenttia on jäänyt sinne.
Seuraavaksi tärkeimpänä riskitekijänä pidetään tupakointia raskauden aikana. Raskauden jälkeisen tupakoinnin vaikutusta on hankalampi todentaa.
– Suomessa suositellaan tupakoiviakin äitejä imettämään, mikä ei kyllä kätkytkuoleman kannalta ole mitenkään kiistatonta. Ainakin tupakointi raskauden aikana on ihan selkeä riskitekijä, Kirjavainen varoittaa.
Äidin raskaudenaikainen tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä.
Kätkytkuoleman riskin tiedetään nousevan myös niin sanotussa perhepedissä eli silloin, kun vauva nukkuu vanhempiensa kanssa samassa sängyssä. Rinnalle nukahtaminen on niin ikään huono asia.
– Pahin kombinaatio on, että tupakoiva äiti nukuttaa vauvaa vieressään sohvalla.
– Suositus on, että vauva nukutetaan samassa huoneessa mutta eri sängyssä.
Nukkumaympäristö ei myöskään saisi olla kovin pehmeä.
– Liika pehmeys lisää tukehtumisen vaaraa. Kova patja on hyvä vauvalle.
Tutti suojaa kätkytkuolemalta
Yksi asia, johon vanhemmat eivät voi vaikuttaa, on keskosuus. Se on kätkytkuoleman riskitekijöistä ehkä merkittävimpiä selällään nukkumisen ja passiivisen tupakoinnin jälkeen.
Tiedossa on myös, että poikia on kätkytkuoleman kokeneissa hieman enemmän kuin tyttöjä ja että jos perheessä yksi lapsi on menehtynyt kätkytkuolemaan, myös sisarusten riski on suurempi.
Lisäksi on havaittu, että suurella osalla menehtyneistä on ollut jokin infektio ennen kuolemaansa.
– Tukehtumiskuolemaan sinänsä sopii nenän tukkoisuus. Toisaalta esimerkiksi RS-virukseen, joka todella tukkii vauvojen nenät, ei ole liitetty mitään selvää kätkytkuolemariskiä, Kirjavainen sanoo.
Tutin käyttäminen näyttäisi vähentävän kätkytkuolemia. Kuvituskuva.
Yksi suojaava tekijä on säännöllinen tutin käyttö.
– Kannattaa harkita tutin laittamista alle puolen vuoden ikäisen lapsen suuhun aina, kun lasta nukutetaan. Se näyttäisi vähentävän kätkytkuolemia.
Myös imetyksen kätkytkuolemalta suojaavasta vaikutuksesta on jonkin verran näyttöä.
– Julkaisuja kriittisesti lukiessa niissä tosin tuntuu olevan hieman tarkoitushakuisuutta, Kirjavainen toteaa.
”Jotain poikkeavaa verenkierron säätelyssä”
Onko vauvoja pystytty pelastamaan kätkytkuolemalta niin, että heidät olisi löydetty unilta hengittämättöminä ja sitten onnistuttu elvyttämään?
– Ensinnäkin tässä kysymyksessä pitää miettiä, onko se sitten sama asia, jos ei oikeasti kuole, Kirjavainen sanoo.
– Near miss SIDS -tapauksia (vapaasti suomennettuna läheltä piti -kätkytkuolema) on kyllä paljon.
Tutkimuksista tiedetään, että tällaisen henkeä uhkaavan kohtauksen saaneilla on suuri riski kätkytkuolemaan seuraavien parin päivän aikana. Tällöin lapsi tutkitaan ja pidetään seurannassa.
Suurella osalla kätkytkuolemaan menehtyvistä lienee poikkeavat verenpainevasteet.
– Todelliselle kätkytkuolemalle on valitettavasti tyypillistä, että vaikka päästään elvyttämään, niin lapsi ei elvy. Se viittaa siihen, että merkittävällä osalla kätkytkuolemaan menehtyvistä on jotain poikkeavaa verenkierron säätelyssä tai vasteessa. Eli he eivät sitten kuitenkaan ole täysin normaaleja, vaikka ovat ulospäin täysin terveitä.
Kirjavainen on itsekin aikoinaan tutkinut verenkierron vasteita sellaisilla lapsilla, joilla oli selviä kätkytkuoleman riskitekijöitä. Heidän verenpainevasteensa poikkesivat normaalista.
– Jos pääsee riski-iän yli, noilla poikkeamilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, Kirjavainen rauhoittaa.
Käytäntöön sovellettavia testejä esimerkiksi verenpainevasteen tutkimiseen ei ole, joten ei ole myöskään mitään keinoa seuloa ennalta mahdollisesti kätkytkuolemalle alttiita vauvoja.
– Tärkeimmät keinot pienentää riskiä ovat edelleen selällään nukuttaminen, tupakoimattomuus ja tutin käyttö. Tärkein näistä on ehdottomasti selällään nukutus. On oikeastaan yksi ainoa lapsiryhmä – ne, joilla on suulakihalkio ja pieni alaleuka –, jotka nukutetaan eri asennossa. Kaikki muut kuuluu nukuttaa selinmakuulla, Kirjavainen tiivistää.
Selällään nukuttaminen on vähentänyt kätkytkuolemia
Vauvojen selällään nukuttaminen on vähentänyt kätkytkuolemien määrää ja tehnyt asentovinokalloisuudesta yleisempää. Asiasta kertoi lastentauteihin erikoistuva lääkäri Henri Aarnivala Huomenta Suomessa syyskuussa 2017.
8:08
