MTV Uutiset kävi läpi kouluterveyskyselyn vastaukset kunnittain.
Kyselyn mukaan yläkouluikäisten poikien pitkään jatkunut tupakoinnin vähentyminen on pysähtynyt kuuden prosentin tuntumaan. THL:n kyselystä selviää myös se, että Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa yläkoulupoikien tupakointi on kasvanut korona-aikana selvästi.
Niitä ovat ainakin Alajärvi, Alavus, Haapavesi, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Imatra, Janakkala, Joensuu, Kajaani, Kannus, Kauniainen, Kaustinen, Kuhmo, Lapua, Laukaa, Lieksa, Liminka, Muhos, Nokia, Nurmijärvi, Pietarsaari, Pornainen, Porvoo, Tammela, Virrat, Ylivieska ja Ähtäri.
Asiantuntijan mukaan keinoja ilmiön kitkemiseksi kyllä löytyy. Itse ilmiö on silti yllätys.
– Sinänsä tämä on yllättävä tulos, että tupakointi vielä yleistyy. Nuorilla se on kuitenkin puolittunut 2000-luvun alusta lähtien. Kyllä tämä on sellainen asia, jota kunnissa kannattaa nyt seurata, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Viimeksi kysely tehtiin 2019, nyt siis 2021. Väliin osuu ahdistava korona-aika.
– Nuorilla ahdistuneisuus ja yksinäisyyden kokemukset olivat kyselyssä lisääntyneet ja se tiedetään, että mielenterveysoireilu ja tupakointi ovat vahvasti kytköksissä jo nuorilla. Osalla voi olla sellaista, että korona-aikana tupakointi on lisääntynyt ahdistuksen myötä.
Hanna Ollilan mukaan on yllättävää, että tupakointi vielä yleistyy.
"Tupakointi madaltaa kynnystä myös muihin päihdekokeiluihin"
MTV Uutiset kävi Hyvinkäällä, joka on yksi esimerkki ikävästä trendistä. Vielä 2019 kaupungissa 8.-9.luokkalaisista viitisen prosenttia pojista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, nyt 2021 luku on 10 prosenttia.
– En olisi osannut arvata, että tällainen ilmiö nousee täällä Hyvinkäällä. Tämä oli tärkeä tieto ja voimme koulussa vaikuttaa tähän. Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen sekä mielenterveyden edistäminen, pohtii Puolimatkan koulun apulaisjohtaja Jesse Pehu.
– Ehkä tätä voi selittää tietyt sosiaaliset ongelmat, mitä korona tuo tullessaan, arvioi Pehu.
– Välillä yllättävätkin asiat viovat nousta suosioon ja lähteä vaikuttamaan nuoriin laajasti esimerkiksi harrastuspiirien kautta, Ollila arvioi.
Kuinka huolissaan tästä nyt pitäisi olla?
– Tupakointi osoittaa sen, että nuoren elämässä kaikki ei ehkä ole kunnossa. Tupakointi madaltaa kynnystä myös muihin päihdekokeiluihin, että aina kannattaa kyllä havahtua siihen, jos oma yläkouluikäinen on tupakoinnin aloittanut, sanoo Hyvinkään kaupungin nuorisopäällikkö Mika Joensuu.
Grafiikassa näkyy kuntia, joissa yläkoulupoikien (8.-9.lk) päivittäinen tupakointi on vähintään kolminkertaistunut sitten viime kyselyn – Hollolassa kymmenkertaistunut. Pidemmän aikasarjan kehitys on silti ollut ympäri Suomea myönteinen.
– Esimerkiksi Vaasassa ollaan oltu vuonna 2017 paljon korkeammalla tasolla kuin nyt, eli voi olla, että 2019 onkin ollut siellä poikkeusvuosi, Ollila toteaa.
Lisäksi Nokialla kasvu 2019-2021 on miltei kolminkertainen. Kaksinkertaiset luvut kyseisessä ryhmässä koskevat esimerkiksi Pietarsaarea, Ylivieskaa ja Nokiaa. Lisäksi Juvalla, Tuusniemellä ja Paltamossa korona-ajan kasvuluvut ovat hurjia, mutta kyselyssä tulokset on esitetty näiden kuntien kohdalla sukupuolet yhdistettyinä, pienen vastaajamäärän takia.
Mistä nuoret saavat tupakkaa hankittua, jotta se päivittäinen käyttö on mahdollista?
Suomessa on kyselyn mukaan kuntia, joissa 8.-9. -luokkalaisista pojista joka viides, joka neljäs tai jopa peräti joka kolmas ilmoittaa tupakoivansa joka päivä. Esimerkiksi Kaustisilla luku on 26 prosenttia.
– Kyllä ne tosiaan ovat isoja lukuja ja poikkeavat aika paljon valtakunnallisesta keskiarvostakin. Kyllä niitä kannattaa paikallisesti katsoa ja miettiä, mitkä ovat seuraavat toimet, mitkä kannattaa ottaa käyttöön, Ollila suosittelee.
– Sitä kannattaa miettiä kunnan eri toimijoiden ja vanhempien kanssa, että mistä nuoret saavat tupakkaa hankittua, jotta se päivittäinen käyttö on mahdollista, Ollila jatkaa.
Ikävä kasvutrendi koskee erityisesti pienehköjä tai keskisuuria kuntia.
– Monessa suuressa kunnassa ja kaupungissa on tehty jo pidempään ehkäisevää päihdetyötä monen toimijan kesken esimerkiksi Pakka-toimintamallin avulla, Ollila sanoo.
Ennaltaehkäisyn resursseissa nähtävissä vaihtelua
Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Pakkaa toteutetaan paikkakunnalla tai alueella koko yhteisön voimin.
– Kyllä siinä on eroja, että minkä verran tähän on pistetty resursseja.
Resursseista puheen ollen.
– Jos tupakointi lisääntyy nuorilla, eikä aikuistenkaan tupakointia saada vähennettyä, uusilla hyvinvointialueilla voidaan tarvita myöhemmin lisää resursseja tupakkasairauksien hoitoon, erityisasiantunija toteaa.
Valtavat erot kuntien kesken
Silti samaan aikaan osassa kuntakenttää tupakointi on vähentynyt paljon. Erot ovat suuria – kun esimerkiksi Saarijärvellä ja Kuusamossa kouluterveyskyselyssä ikäryhmän pojista yksi tai kaksi prosenttia ilmoittaa tupakoivansa päivittäin, niin Tohmajärvellä vastaava luku on 33 prosenttia. Suurissa kaupungeissa luvut ovat kolmen tai neljän prosentin tasolla. Ollila huomauttaa, että varsinkin pienissä kunnissa tuloksiin voi vaikuttaa myös vastaajamäärät.
THL toivoo tupakan ostoikärajan nostamista 20 ikävuoteen
Uusi tupakkalaki on tulossa, mutta se ei vielä riitä, arvioi Ollila.
– Uudessa tupakkalain muutosesityksessä on mukana muun muassa yhdenmukaiset tupakkapakkaukset, joka on erittäin hyvä muutos. Se vähentää tupakoinnin houkuttelevuutta.
THL nostaisi tupakan ostoikärajan 20 ikävuoteen.
– Se olisi tutkimusten mukaan tehokas keino vähentää tupakan saatavuutta alaikäisille ja sen myötä tupakkakokeiluja ja aloittamista, joista suuri osa tapahtuu alle 20-vuotiaana. Nuorimmille ostaminen vaikeutuisi sekä vähittäismyynnistä että välittämisen kautta, sillä myös hakijoiden pitäisi olla nykyistä vanhempia. Nuorethan nimenomaan hankkivat tupakkaa yleensä välittämisen kautta, erityisasiantuntija summaa, erityisasiantuntija summaa.