Jääkiekkolegenda Kalevi Numminen muokkaa elämäkerrassaan Leijonakuningas Kalevi Nummisen tarina käsitystä kahdesta syvään juurtuneesta tamperelaisesta kiekkomyytistä. Ylämummo-termin tausta saa veteraanilta tyhjentävän selityksen.
Numminen kertoo Docendo-kustantamon keskiviikkona julkaisemassa, Ari Mennanderin kirjoittamassa kirjassa, ettei ylämummo tullut suinkaan tyhjästä Timo Jutilan suuhun MTV3-kanavan Hockey Night -lähetyksissä.
LUE MYÖS: Tapparan julma valtapeli johti likaiseen loppunäytökseen – Kalevi Nummisen elämäkerran mukaan taustalla oli johdettu mustamaalaus: "Mukana henkilöitä sisäpiiristä"
Ylämummon etymologiset jäljet kulkeutuvat aina 1950-luvulle saakka. Tuolloin termiä käytettiin tarkasti vain Koulukadun ikonisen kentän Pyhäjärven puoleisen maalin vasemmasta yläkulmasta. Nykyisin ylämummolla viitataan mihin tahansa ylänurkkalaukaukseen, mutta oikeaoppisesti sitä saisi käyttää vain vasemmasta ylänurkasta Koulukadun kentällä.
– Koulukadun kenttä oli rakennettu etelä-pohjoissuuntaiseksi. Pohjoispääty ristittiin nopeasti kiekkoradan takana sijainneen Tampereen talouskoulun lempinimen mukaisesti Soppakoulun päädyksi ja eteläpääty kentän kaakkoispuolella sijainneen ruotsinkielisen De Gamlas Hem -vanhainkodin lempinimen mukaisesti Mummukopan päädyksi, Mennander kirjoittaa.
– Tästä johtuen jo Koulukadun edeltäjää Eteläpuiston kiekkokenttää kutsuttiin Mummukopan kentäksi, ”Kallu” Numminen täsmentää.
Samassa yhteydessä Numminen ampuu alas toisenkin vahvan tamperelaisen kiekkomyytin. Pyynikin portaat tulivat 1980-luvulla tutuiksi Rauno Korven ajan Tapparan vahvan kuntopohjan peruskivenä. Tämäkin perinne on Nummisen mukaan paljon syvemmällä historiassa.
– Vedimme (Jarl) Jammu Ohlsonin johdolla Pyynikin portaita ylös ja alas jo silloin, kuten myös 1960- ja 1970-luvuilla. Ilves harjoitteli siellä myös. Ei se ole mikään Rauno Korven keksintö, Numminen korjaa tarinaa.